Bioenergia

Kajaanissa tiristetään sahanpurusta pian ensimmäiset litrat bioetanolia

Bioenergia 13.12.2016

St1:n ja SOK:n yhteisyritys suunnittelee bensiiniä korvaavan tuotannon viisinkertaistamista Kajaanissa ja uutta biojalostamoa Pietarsaareen.


Pekka Fali
Pölkky Oy:n Kajaaniwoodin sahalta sahanpuru syötetään kuljettimella siiloon (kuvassa punaisia) ja siitä edelleen biojalostamoon (harmaa rakennus). Purusta etanolin valmistusprosessissa irtoava ligniini lähtee kuljettimella Kainuun Voiman voimalaitokselle polttoon. Voimalaitokselta biojalostamo saa energiaa lähinnä prosessihöyrynä.

"Kajaanissa ajetaan parhaillaan erilaisia testejä ja meillä on toiveissa, että ehkä jo ennen joulua siellä saadaan tiristettyä ensimmäiset litrat sahanpurupohjaista etanolia", kertoo St1 Biofuelsin myynti- ja kehitysjohtaja Patrick Pitkänen.

Renforsin rannan yritys­alueelle valmistuvan biojalostamon omistaa St1:n ja SOK:n yhteisyritys North European Bio Tech (NEB).

Noin 40 miljoonaa maksanut biojalostamo on demonstraatio­laitos eli teollisen koon koelaitos. Sen kapasiteetti on 10 miljoonaa litraa bioetanolia vuodessa.

Koelaitoksen tuotantoa kasvatetaan vähitellen niin, että sen kapasiteetti voisi olla täys­käytössä vuoden päästä.

Koelaitoksesta kertyvien kokemusten perusteella hiotaan teknologiaa ja tarkennetaan laskelmia.

Tavoitteena on kerätä riittävästi tietoa kooltaan viisinkertaisen biojalostamon investointipäätöksen pohjaksi.

Noin 50 miljoonaa litraa bioetanolia valmistavaa ja 100–140 miljoonaa euroa maksavaa laitosta varten selvitystyöt ovat menossa sekä Kajaanissa että Pietarsaaressa Alholman teollisuusalueella.

Hankkeiden suunnitelmat on tehty Pitkäsen mukaan "jokseen­kin samalla sapluu­nalla".

"Mahdollista on, että molemmat hankkeet toteutuvat. Investointipäätökset riippuvat kysynnästä, raaka-aineesta, kannattavuudesta ja ne edellyttävät tietysti ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristölupaa", Pitkänen sanoo.

Kajaanissa valmistuu ympäristövaikutusten arviointi ensi vuoden alussa.

Pietarsaaren hankkeesta St1:n ja SOK:n yhteisyritys NEB allekirjoitti marraskuussa aiesopimuksen Alholmens Kraftin ja UPM:n kanssa.

Biojalostamo rakennettaisiin alueelle, missä toimivat UPM:n saha- ja sellutehdas sekä Alholmens Kraftin voimalaitos.

Investointipäätöksiä voitaisiin Pitkäsen mukaan tehdä mahdollisesti vuoden 2018 alku­puolella.

Biojalostamon rakentaminen kestäisi pari vuotta.

50 miljoonaa litraa etanolia valmistava tehdas käyttäisi sahan­purua vuosittain 450 000–500 000 kuutiometriä.

Näin suuri purumäärä kertyy noin 3,5 miljoonan tukkikuution sahauksesta. Sen verran tukkia käyttää 6–7 keskisuurta sahaa.

"Hankinta-alue on kohtuullisen suuri, sillä purua tarvitaan paljon", Pitkänen sanoo. Hänen mukaansa purutoimituksista keskusteluja on käyty useiden itsenäisten sahojen kanssa.

Kajaanissa Renforsin rannassa NEB:n koelaitoksen kanssa samalla tontilla toimii Pölkky Oy:n omistama Kajaaniwoodin saha. Sieltä saatavalla puru­määrällä katetaan osa koe­laitoksen raaka-aineen tarpeesta.

Sahanpurun lisäksi on määrä käyttää myös purkutyömailta kertyvää kierrätyspuuta.

Sahanpuru on Pitkäsen mukaan erinomainen raaka-aine etanolin valmistukseen. "Se on valmiiksi märkää ja koostumukseltaan yhtenäistä, eikä siinä ole haitta-aineita kuten esimerkiksi puun kuoressa."

Etanolia on tehty ennenkin puusta. Alkon Pöytäviinaa valmistettiin sulfiittiselluprosessissa syntyvästä jäteliemestä. Sulfiittisellutehtaiden muututtua sulfaattisellutehtaiksi Pöytä­viinan raaka-aineeksi puun tilalle vaihtui ohra.

Liikenteen polttoaineeksi valmistettava etanoli ei ole juoma­kelpoista.

Etanolin lisäksi biojalostamossa syntyy useita muita tuotteita.

Sahanpurusta erotettava ligniini poltetaan vieressä sijaitsevalla voimalaitoksella, josta vaihtokaupassa saadaan takaisin energiaa lähinnä prosessihöyrynä.

Renforsin rannassa kumppani on Kainuun Voima.

Osa ligniinistä voidaan puristaa pelleteiksi ja myydä kauempana sijaitseville voimalaitoksille korvaamaan kivi­hiiltä.

"Pilottikokeissa ligniini­pelleteistä on saatu jo lupaavia tuloksia", Pitkänen kertoo.

Ligniinin lisäksi biojalostamossa syntyy tärpättiä, biokaasua, furfuraalia sekä hiilidioksidia.

"Hiilidioksidi alkaa olla tässä mittakaavassa merkittävä tuote. Se on puhdasta, eikä ole fossiilista alkuperää."

Hiilidioksidia käytetään esimerkiksi jäähdytysaineena tai sitä syötetään kasvihuoneisiin parantamaan vaikkapa tomaattien kasvua, Pitkänen luettelee biojalostamon tuotteiden käyttö­mahdollisuuksia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit