Hevoset

Ravivalmentajan työssä on mahtavat työkaverit mutta myös huonoja puolia: "Kulut on pidettävä pieninä"

Hevoset 11.11.2017

Raahelaiselle Arto Laurukaiselle, 56, ravihevosten valmentamisesta tuli kokopäivätyö 13 vuotta sitten. Siihen asti hän valmensi hevosia vapaa-ajallaan ja kävi töissä polttoleikkaajana.


Antti Savolainen
Kotikasvatti Billy Caramell on tällä hetkellä Arto Laurukaisen ykköshevonen. Kolmevuotias ori on voittanut kahdesti Bodenissa.
Kotikasvatti Billy Caramell on tällä hetkellä Arto Laurukaisen ykköshevonen. Kolmevuotias ori on voittanut kahdesti Bodenissa.
Antti Savolainen
Veikko-kävelytyskone on kovassa käytössä Arto Laurukaisen tallilla. Koneeseen mahtuu neljä hevosta kerrallaan.
Veikko-kävelytyskone on kovassa käytössä Arto Laurukaisen tallilla. Koneeseen mahtuu neljä hevosta kerrallaan.

"Se kävi raskaaksi, kun teki käytännössä kahta työtä koko ajan. Ajattelin, että keskityn mieluummin hevosiin."

Arto Laurukainen on ajanut hevosia kymmenvuotiaasta lähtien ja kengittänyt pian 40 vuotta. Välillä hän kengitti vieraiden hevosia enemmänkin, mutta on viime vuosina keskittynyt omiinsa.

Tallissa on kolmetoista hevosta, joista ajohevosia varsat mukaan lukien kymmenkunta. Pari siitostammaa on sijoitettuna muualle. Suurimman osan tallin asukeista hän on kasvattanut ja omistaakin itse.

"Omia hevosia on vähän liikaakin. Mutta kun varsoista ei ole tahtonut saada asiallista hintaa, niin olen sitten mieluummin itse ajanut niillä kilpaa."

Sunnuntaina Oulussa Tammasarjan voittaneesta Larsin Vapusta hän pyysi kolmevuotiaana opetuslähdön jälkeen 5 000 euroa.

"Kävi sitä ostajaehdokkaat katsomassakin, mutta hinta oli kuulemma kallis. Jätin sen sitten itselle ja ajoin kolmeen ensimmäiseen starttiin palkintorahoja 5 000 euroa, kun niihin osui myös Nuorten sarjan voitto."

Laurukainen löytää ravivalmentajan työstä hyviä ja huonoja puolia. Hän pyörittää talliaan ilman ulkopuolista työvoimaa.

"Taloudellisesti tässä on välillä tosi tiukoilla. Kulut on pidettävä pieninä ja tehtävä kaikki mahdollinen itse. Mutta hevosten kanssa on mukavaa tehdä töitä."

Laurukaisen valmentamien hevosten tavaramerkki on, että ne ovat kunnossa radalle tullessaan. Valmentajan 2000-luvun voittoprosentti on 21 ja toto-sijoille on päättynyt 46 prosenttia kilpailuista. Lähes 700 starttiin hevoset ovat juosseet rahaa 325 000 euroa.

"Pyrin siihen, että hevoset jaksavat mennä kun ne tulevat radalle. Kilpailu on nykyään niin kovaa, että keskeneräisenä ei pärjää."

Tallin ykkösnimi on tällä hetkellä Billy Caramell. Kolmevuotias omakasvatti on kilpaillut neljästi, voittanut kahdesti Bodenissa ja tienannut lähes 7 000 euroa.

Tornion korkeudella Ruotsissa sijaitseva Boden tunnetaan hyvästä palkintotasosta. Laurukaisen pihasta sinne tulee matkaa vain 340 kilometriä.

"Jos hevonen pärjää Oulussa, niin kyllä sillä pärjää Bodenissakin. Ja rata on siellä aina hyvä."

Arto Laurukainen valmentaa lämminverisiä ja suomenhevosia suhteellisen samalla kaavalla. Aikuisilla hevosilla ajetaan joka toinen päivä 14–15 kilometrin lenkkejä, joihin sisältyy hölkkää ja kävelyä. Pohjakuntoa ajetaan painavilla kärryillä.

Varsoilla ajetaan opetuksen jälkeen ensin vuoden verran hyvin sievää ajoa, kevyitä hölkkälenkkejä.

"Siitä olen pitänyt kiinni, että hevosia ajetaan säännöllisesti", Laurukainen linjaa.

Kävelytyskone on iso apu varsinkin huonoilla keleillä.

"Laitan aamulla siihen neljä hevosta kerrallaan, siivoan karsinoita ja vaihdan välillä hevosia koneeseen."

Kotipihasta lähtevillä ajoteillä on pari 500 metrin mittaista suoraa, joilla voi ajaa reippaamminkin. Raahen Seudun Hevosystävät ry:n harjoitusrata on viiden kilometrin päässä Hummastinvaarassa. 1 000 metrin radan lisäksi siellä on käytössä 700 metrin hiittisuora ja 100 metrin mittainen uittopaikka.

"Sinne on tehty tosi hyvät valmennuspaikat, joita pidetään porukalla kunnossa. Siellä olisi hyvä paikka jollekin nuoremmalle valmentajalle tehdä talli. Ouluun on matkaa 60 kilometriä. Ympäri vuoden ajavista radoista Ylivieskaan on sata kilometriä ja Kaustiselle 170."

Aiheeseen liittyvät artikkelit