Hevoset

"Vernanto on hyvin lahjakas hevonen"

Hevoset 06.01.2018

Vieremän Valkeiskylässä satelee hiljalleen lunta. Lumihiutaleiden takaa tulijaa tutkailee lahjakas kaksikko.


Antti Savolainen
Tarja (vas.), Arto ja Sanni Komulainen sekä perheen juoksijaori Vernanto. Sillä on 22 startista 11 voittoa, rahaa 22 000 euroa ja ennätys 1.26,1ake.
Tarja (vas.), Arto ja Sanni Komulainen sekä perheen juoksijaori Vernanto. Sillä on 22 startista 11 voittoa, rahaa 22 000 euroa ja ennätys 1.26,1ake.
Antti Savolainen
Reki on tuttu peli suurimmalle osalle Arto Komulaisen valmennettavista.
Reki on tuttu peli suurimmalle osalle Arto Komulaisen valmennettavista.
Antti Savolainen
Kaksivuotiaat orivarsat kisailevat Komulaisen tallin aitauksessa: I.P. Maine (i. Viesker, e. I.P. Maare 1.26,2a, ei. Hovi-­Ari) ja Renato (i. A.T. Eko, e. Sinkutar, ei. Sinkun Vinkku).
Kaksivuotiaat orivarsat kisailevat Komulaisen tallin aitauksessa: I.P. Maine (i. Viesker, e. I.P. Maare 1.26,2a, ei. Hovi-­Ari) ja Renato (i. A.T. Eko, e. Sinkutar, ei. Sinkun Vinkku).

Vuodenvaihteessa kahdeksanvuotiaaksi kääntynyt ori Vernanto (i. Valtraus, e. Sinkutar, ei. Sinkun Vinkku) voitti viime vuonna yhdeksästä startistaan viisi ja oli neljästi toinen.

Kuusivuotias ruuna Malkkin (i. A.T. Eko e. Sinkutar) puolestaan voitti neljästä kilpailusta kaksi. Toinen voitoista osui Pohjois-Savon hevosjalostusliiton kasvattaja-ajoon ja toinen Nuorten sarjaan. Molemmat ovat Arto ja Tarja Komulaisen kotikasvatteja.

"Vernanto on hyvin lahjakas hevonen. Sillä on hyvä tyyli ja se tykkää olla ensimmäisenä. Se loukkasi jalkaansa nelivuotiaana ja isot ikäluokkakisat jäivät väliin. Uskon, että kehitys jatkuu edelleen, jos se saa olla terveenä", sanoo Arto Komulainen, joka päätyönään kiertää kengittämässä Ylä-Savon alueella.

"Ravipaikalla Vernanto on tosi hieno käsitellä. Ei huutele muille eikä tee yhtään virheliikettä", Tarja Komulainen kiittelee.

Malkkinilla olisi ollut Arto Komulaisen arvion mukaan sanansa sanottava Derbyssäkin, mutta terveysongelmien takia kilpailu jäi haaveeksi.

Komulaisten oma kantatamma Sinkutar on varsonut joka toinen vuosi. Varsallisena se ei tiinehdy.

"Olemme keskittyneet kasvatuksessa suomenhevosiin. Lämminveristen kasvatuksessa tuntuu, että pitäisi laittaa liian paljon rahaa peliin huippuvarsan saamiseksi."

Arto Komulainen, 56, on ajanut suomenhevosilla kilpaa 1980-luvulta alkaen. Hänen mielestään rotu on kehittynyt terävimmän huipun osalta lopulta yllättävänkin vähän vuosikymmenten saatossa.

"Parhaat menivät 1.22–1.24:n vauhteja jo 1960–1970-luvuilla. Nyt parhaat menevät 1.18–1.19:n kyytejä, mutta vastaavasti kaikki olosuhteet ovat kehittyneet tosi paljon", Arto Komulainen sanoo.

"Kokonaisuutena suurin muutos on, että suomenhevonen ravaa nykyään paljon paremmin, kun jalostuksessa on käytetty paljon Suikkua ja muita juoksijoita."

Komulaisten tallissa on kolme kilpahevosta, kaksi kaksivuotiaaksi kääntynyttä suomenhevosorivarsaa ja siitostamma Sinkutar. Lisäksi eläkepäiviä viettävä Hose Dahlia asuu naapurissa.

Arto Komulainen ajaa pääsääntöisesti itse valmennettaviensa startit.

"Hevosten treenaaminen on kovaa touhua. Jos niillä pääsee kilpailemaan ja vielä pärjääkin, niin onhan se mukavaa. Omien hevosten ajamisesta en ole myöskään tilivelvollinen muille. Pyrin tietysti aina parhaimpaan sijoitukseen, mutta yritän aina antaa hevosille nätit juoksut."

Arto Komulainen on tyytyväinen ravien parantuneeseen palkintotasoon. Myös kilpailumahdollisuuksia riittää yleensä ottaen hyvin.

Komulaisen valmentamat suomenhevoset ovat valjaissa keskimäärin joka toinen päivä. Lämminverisillä ajokertoja kertyy viikossa kahdesta kolmeen. Varsoilla ajetaan säännöllisesti, mutta yhden kerran ajomäärä ei ole iso.

"Treeni riippuu aina hevosesta. Osalla suomenhevosista ajetaan vanhaan malliin reelläkin."

Ajopaikkoja valmentaja kehuu hyviksi. Omalla hiittisuoralla voi ajaa 650–700 metrin vetoja käytännössä ympäri vuoden. Myös hyviä metsäpolkuja riittää. Vieremän ravirata on hevosella ajaen viiden kilometrin päässä, mutta siellä käydään harvoin.

"Hiittisuora on vanhaa Ouluntien pohjaa, siltä ajalta kun matkat kuljettiin hevosella. Siinä on hyvä ajaa ja tarvittaessa hiekkaa saa lisää läheltä."

Vetoja ajetaan kahdesti viikossa. Kilpailukaudella määrä on viidestä kuuteen. Kilpailukauden ulkopuolella ajetaan kahdeksaa vetoa.

"Ajan aina jarrukärryillä. Vauhti on lämpöisillä 1.40–1.50 luokkaa. Suomenhevosilla 1.50–2.00 väliin. Vauhtia ja vastusta säädellään pulssin mukaan. Vernanto on niin toimiva hevonen, että sillä ajetaan jalkojen säästämiseksi laukkavetoja. Muilla ajetaan ravilla."

Komulaiset painottavat hevosten hyvän terveyden merkitystä. Raviurheilun taso on niin kova, että hevosia pitää pystyä treenaamaan suunnitelmien mukaan, jos aikoo pärjätä.

"Meillä ollaan tosi tarkkoja terveydenhoidossa. Jos jotain ilmenee, niin herkästi hoidatetaan pienetkin viat heti kuntoon."

Aiheeseen liittyvät artikkelit