Ihmiset & kulttuuri

Vakava sairaus pysäytti: "Teho-osastot tuli testattua"

Ihmiset & kulttuuri 30.10.2017

THL:n ylijohtaja Marina Erhola kuvailee olleensa kuin sammakko, joka ei ymmärtänyt hypätä kiehuvaksi muuttuneesta vedestä pois


Kari Salonen
Ylijohtaja Marina Erhola on nähnyt terveydenhuoltojärjestelmän paitsi pienen maaseutupaikkakunnan terveyskeskuksen johtajana niin myös oman sairastumisensa kautta.

Kun vakava sairaus osuu omalle kohdalle, se pysäyttää paitsi sairastuneen ihmisen niin myös läheiset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erhola on joutunut kokemaan asian henkilökohtaisesti.

"Sairastuin keväällä 2015 vakavaan keuhkosairauteen, jota oli todella vaikea diagnosoida. Jouduin vuoden aikana 9 kertaa hengityskoneeseen ja olin 11 kertaa tehohoidossa."

Erhola on itse erikoistunut keuhkolääkäriksi ja häntä olivat hoitamassa tutut kollegat.

"Tehohoito tuli testattua Hämeenlinnassa, Helsingissä, Rovaniemellä ja Lahdessa. Perheelle se oli kamalaa aikaa, kun ei tiennyt koska ambulanssi on taas ovella ja milloin äitiä ensihoidetaan."

Teholta Erhola palasi aina sinnikkäästi töihin. Ja aina liian aikaisin.

"Lääkäri oli minua kieltänyt lentämästä, mutta lensin kuitenkin. Olin Luostolla työmatkalla, kun tuli taas hengenahdistus. Minua tultiin pelastamaan helikopterin kanssa. Heräsin kolmen päivän päästä Hämeenlinnassa ja mietin, että mitä oli tapahtunut."

Erhola tunnustaa, että kuvitteli olevansa vahvempi kuin olikaan.

"Olin kuin sammakko kattilassa. Vesi alkaa pikku hiljaa kiehua, mutta sammakko ei älyä hypätä pois. Lopulta olin niin huonossa kunnossa, että kukaan ei uskonut minun pystyvän työelämään. Se pisti nöyrtymään."

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa keksittiin kuitenkin mistä oli kyse ja Erholan kunto saatiin pikku hiljaa palautumaan.

"Kyse on hyvin harvinaisesta ja vaikeasti diagnosoitavasta sairaudesta. Marraskuussa tulee nyt vuosi, kun palasin takaisin töihin. Hyvällä hoidolla olen nyt tässä ja voin ihan hyvin."

"Ihminen kasvaa, kun on vaikeuksia. Oppii laittamaan asioita oikeaan järjestykseen. Olen katsonut järjestelmää asiakkaan ja omaisen kannalta. Kaikkein raastavinta on omaisen rooli."

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Marina Erhola toimii pääjohtajan suorassa alaisuudessa.

"Minun päätehtäväni on tukea pääjohtajaa strategisessa johtamistyössä. Laitos on suuri ja tehtäviä riittää jaettavaksi.

Marina Erhola on työskennellyt Soten valmisteluryhmissä noin kymmenen vuotta. Erhola istuu soten ja maakuntauudistuksen valtakunnallisessa ohjausryhmässä. THL:n roolia hän luonnehtii asiantuntijarooliksi.

"Mahdollistaa myös kriittisten kohtien esille nostamisen. Valmistelemme vaihtoehtoja poliittisen päätöksenteon pohjaksi yhdessä STM:n kanssa."

Ylijohtaja muistuttaa, että THL tuntee maakuntien erilaiset olosuhteet ja selvittää niitä koko ajan aktiivisesti.

"Maakunnissa on hyvin erilaiset olosuhteet. Mallit eivät voi koskaan olla lopulta yksi yhteen."

Soten lopputuloksesta Erhola ei ole vielä varma. THL:n ylijohtaja pitää nykyistä järjestelmääkin melko toimivana, mutta siinä on kipukohtia esimerkiksi lastensuojelussa ja perusterveydenhuollon palvelujen saannissa. Erikoissairaanhoidon Erhola katsoo toimivan hyvin.

"Kansa on kuitenkin jakautunut erilaisiin lähtökohtiin. Ne, jotka ovat työterveyshuollon piirissä, eivät osaa edes kuvitella kuinka hankalaa saattaa olla terveyskeskukseen pääsy."

Julkisen palvelun varassa ovat etenkin lapset ja vanhukset. Suomen haastavaa maantiedettä uudistuksella ei kyetä ratkaisemaan, mutta paljon voidaan tehdä.

"Minusta on tärkeää miettiä vastaavatko nämä tällä hetkellä suunnitellut palikat reformin alkuperäiseen tavoitteeseen. Tuleeko mallista kustannustehokas ja palvelujen saanti paranee? Tuleeko asiakassetelistä riittävän yksinkertainen ja miten valinnanvapaus oikeasti toteutuu? Hahmottaako asiakas järjestelmän luomat mahdollisuudet?"

Säästöpaineista huolimatta kansalaisten hyvinvoinnista pitää kantaa huolta.

"Erityisesti pitää muistaa haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt."

"Suurin osa päättäjistä ja suunnittelijoista saa itse terveyspalvelunsa työterveyshuollon kautta. Jos kaikki työssäkäyvät jonottaisivat samassa jonossa siellä terveyskeskuksessa, ongelmat olisi jo ratkaistu. Odotan milloin meidän aktiiviset eläkeläiset havahtuvat tilanteeseen."

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on saanut osansa säästötalkoista. Kun laitos aloitti toimintansa vuonna 2009, sen alaisuudessa työskenteli 1300 ihmistä. Nyt luku on 800.

"Meidän budjettiamme on supistettu viiden vuoden aikana 30 prosenttia. Budjettileikkaukset ovat olleet rajut. Olemme joutuneet tosissamme miettimään mistä voi ottaa pois, että välttämättömät tehtävät pystytään hoitamaan."

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa myös joistain viranomaistehtävistä, kuten oikeuslääketieteellisistä ruumiinavauksista ja vankiterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta.

"THL:lle on kaavailtu merkittävää tehtävää tulevaisuuden sotessa maakuntien palvelujen laadun, saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioijana."

Erhola ei halua leimautua rahasta valittajaksi.

"Voisin valittaa paljonkin tutkimukseen kohdistuvista leikkauksista, mutta se ei ole hedelmällistä."

55-vuotias Marina Erhola on kiintoisa vaikuttaja THL.n johdossa. Jämäkkänä ja nopeita päätöksiä tekevänä johtajana tunnettu nainen on myös äiti.

Erholan omat ruuhkavuodet ajoittuivat 80-luvun lopusta 90-luvun loppupuolelle. Erhola valmistui lääketieteellisestä vuonna 1990. Perheeseen syntyi neljä lasta vuosina 1988, 1990, 1991 ja 1995.

"Laskin silloin joskus, että 10 vuoden aikana sain neljä lasta, erikoistuin keuhkolääkäriksi ja tein väitöskirjan."

Pikkulasten äiti ajoi tuolloin päivittäin autolla Lahden ja Tampereen väliä, opiskeli ja teki päivystysvuoroja. Vaikka lapset olivat kotona hoidossa, kiire oli.

"Olihan se semmoista, ettei sitä kenellekään suosittele."

Erhola valmistui vuonna 1997 keuhkolääkäriksi ja väitteli samana vuonna. Tämän jälkeen hän teki vielä kaksivuotisen johtamisen tutkinnon Helsingin yliopistolla ja jäi siltä tieltä julkishallinnon johtamistehtäviin.

"Ensimmäinen johtajapaikkani oli Kanta-Hämeessä Lammi-Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymän johtavan lääkärin tehtävä. Johdin siis käytännössä pientä terveyskeskusta. Tehtävä oli minulle varsinainen johtamisen oppikoulu."

Aluksi hirvitti.

"Soitin sisarelleni, joka on juristi. Kerroin, että mut on valittu tällaisen terveyskeskuksen johtajaksi eikä mulla ole hajuakaan mitä mä teen. Hän sanoi, että kato Kansanterveyslaista. Hän jopa faksasi sen ja minähän luin."

Jotkut kollegat ihmettelivät miten väitellyt tohtori lähtee terveyskeskustyöhön. Joissakin kollegapiireissä sitä pidettiin askeleena alaspäin.

"Minulle se oli juuri oikea valinta. Perheen kannalta olin lähellä ja työ oli äärimmäisen kiinnostavaa. Yhteisöllisyys ja se, että kaikki tuntevat kaikki. Olen kantanut aikaa mielessäni. Se aika on säilynyt mielessä koko työuran viehättävänä kokemuksena."

Erhola voi puhua kokemuksen rintaäänellä terveyspalveluiden johtamisesta ja myös maaseudun tarpeista.

"Sitä kautta maaseutu ja syrjäseutujen tarpeet alkoivat kiinnostaa. Ei niitä ymmärrä, jos katsoo vain pääkaupunkiseudun näkökulmasta. Pitää mennä käytännön työn tasolle, että saa perspektiiviä. Johtaja ei voi katsoa vain ylhäältä kaukaa."

Aiheeseen liittyvät artikkelit