Ihmiset & kulttuuri

Mauri Kunnas poimi kiinnostavat tapahtumat Ruotsin vallan ajalta uuteen Koiramäki-kirjaansa

Ihmiset & kulttuuri 11.11.2017

Koiramäen Suomen historiaa on painettu yli 100 000 kappaletta. Se on myös yksi kuudesta Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaasta.


Suomenlinnan rakennustyöt alkoivat vuonna 1748. Silloin siitä käytettiin nimeä Sveaborg eli Viapori.

Oletko koskaan miettinyt, mitä historian tapahtumia esi-isäsi ovat todistaneet?

Vaikka mitä, sanoisi Koiramäen Suomen historia -kirjan kirjoittanut ja kuvittanut Mauri Kunnas.

Hänen uusin kirjansa käy läpi historian tapahtumia Koiramäen asukkaiden esi-isen kautta. Siksi kirjan pääpaino on Ruotsin vallan ajassa ja kirja päättyy 1850-luvulle, autonomian ajan ensi vuosikymmeniin. Varsinaiset Koiramäki-kirjat sijoittuvat 1850-luvulle.

”Olen leikilläni pyytänyt ihmisiä mainitsemaan kolme kuningastamme. Yleensä mietintä käynnistyy siten, että ’Mikäs sen Suomen kuninkaaksi valitun saksalaisen nimi olikaan?’” Kunnas kertoi kirjan julkistamistilaisuudessa lokakuussa.

Kirjassa esitellään sellaisia Suomen hallitsijoita kuin Kustaa Vaasa, Kustaa II Aadolf ja Ulriika Eleonoora – Ruotsin kuninkaita ja kuningattaria kaikki.

Kirjan lopussa päästään Venäjän keisareihin ja tsaareihinkin.

”Ihmiset tuntevat tätä historian vaihetta kauhean vähän.”

Mauri Kunnas on nähnyt vaivaa perehtyessään kirjan aihepiiriin. Tekstissä vilahtelee vuosilukuja ja hallitsijoiden nimiä.

Kirjailija kertoo valinneensa kirjaansa ne historian tapahtumat, jotka herättivät oman mielenkiinnon.

”Tiedämme sellaisia termejä kuin nuijasota, kreivin aika ja isoviha, mutta monilla meistä ei ole hajuakaan, mitä ne tarkoittavat”, Kunnas sanoo.

Hän on pyrkinyt avaamaan kiinnostavia termejä tekstein ja piirroksin. Kirjassa on esimerkiksi kolmen aukeaman pituinen luku nuijasodasta, tuttuun tapaan koirahahmoilla kuvitettuna ja pikkuvitseillä höystettynä.

Erityisen tärkeä kohta kirjailijalle tuntuu olevan sisäkansi, johon on piirretty Koiramäen lasten sukutaulu.

Koiramäki-kirjoista tutut Elsa, Kille ja Martta ovat ympyrän keskipisteessä. Ensimmäiselle ympyrän kehälle on sijoitettu heidän vanhempansa Pransi ja Fiina, seuraavalle kaikki neljä isovanhempaa.

Kahdeksannella kehällä on jo melkoinen määrä esi-isiä. Tarkalleen ottaen heitä olisi 256, jos kaikki olisivat tiedossa – tosin joku tai jotkut saattaisivat esiintyä kahteen tai useampaan kertaan sukutaulun eri osissa.

Kirjan sivuilla seikkailevat esi-isät erottuvat sinistä pohjaa vasten esi-isien massasta.

Sukututkimus on yksi Mauri Kunnaksen intohimoista.

Koiramäen lasten sukutaulun pohjana onkin Kunnaksen suvustaan piirtämä samanlainen esitys. Kirjailijan mielestä sukutaulu havainnollistaa hienosti sitä, miten iso porukka on sukua toisilleen, kun riittävän kauaksi mennään.

”Joku kehuu olevansa aatelinen kahdeksannessa polvessa. Mutta itse asiassa on 32 000 muutakin, jotka ovat samaa polvea.”

Mauri Kunnakselle Koiramäen Suomen historian tekeminen oli pitkäaikainen haave.

Kunnas kertoo aloittaneensa kirjan noin viidesti, ensimmäisen kerran ainakin kymmenen vuotta sitten.

Kirjoittaminen kaatui joka kerta samaan ongelmaan: materiaalia oli enemmän kuin tarpeeksi. ”Uskoin vasta, kun tyttäreni sanoi: ’Tee vain ne jutut, jotka haluat.’”

Kirjan vaatima työmäärä oli poikkeuksellisen iso.

Vaivannäön vastapainoksi ainakin kustannusyhtiö Otavalla riittää uskoa kirjaan. Koiramäen Suomen historiaa on painettu jo yli 100 000 kappaletta.

Tällä viikolla kirja valittiin lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksi.

Muita ehdokkaita ovat Riikka Ala-Harjan Kahden maan Ebba, Jukka Behmin Pehmolelutyttö, Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo!, Sanna Manderin Nyckelknipan (suomeksi nimellä Avain hukassa) ja Ninka Reitun Sinä olet superrakas.

Voittajan kuudesta ehdokkaasta valitsee laulaja ja lauluntekijä Anna Puu. Voittaja julkistetaan 29. marraskuuta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit