Ihmiset & kulttuuri

Ti-Ti Nalle sai alkunsa äidin virkkuukoukusta – lastenviihteen kestosuosikki valmistautuu juhlavuoteen

Ihmiset & kulttuuri 15.11.2017

Riitta Korpelan luoma Ti-Ti Nalle on viihdyttänyt suomalaisia lapsiperheitä kolmen vuosikymmenen ajan. Pitkä ura on vaatinut uutteraa luomistyötä ja yrittämistä.


Rami Marjamäki
Ti-Ti Nallen äiti Riitta Korpela kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan työskennelllä nallejen kanssa.

Ensi vuonna on Ti-Ti Nallen juhlavuosi. Ensimmäisen Ti-Ti Nalle -äänitteen julkaisusta tulee kuluneeksi 30 vuotta.

Nappisilmäinen nallehahmo syntyi jo vuosia aiemmin, kun Riitta Korpela veti varhaiskasvatustunteja opiskellessaan Sibelius-Akatemiassa musiikkileikkikoulun opettajaksi.

"Eteeni tuotiin iso lapsiryhmä, joka ujosteli outoa tätiä. Kaipasin kommunikointivälinettä itseni ja lasten välille. Soitin äidilleni Etelä-Pohjanmaalle ja pyysin häntä virkkaamaan nallen tarkoitusta varten", Riitta Korpela muistelee.

Äiti teki työtä käskettyä ja postitti nallen Helsinkiin. Korpela ihastui oitis pikkunalleen. 25-senttinen nalle sai nimen Ti-Ti, joka tarkoittaa kahta kahdeksasosanuottia.

"Huomasin heti nallen mahdin. Lapset avautuivat paljon helpommin olkapäilläni olleelle pehmolelulle kuin oudolle aikuiselle."

"En tietenkään osannut kuvitella, että nallesta tulisi elämäntyöni ja yhteistyömme kestäisi vuosikymmeniä. Olen yrittänyt säilyttää Ti-Ti Nallessa äitini tekemän alkuperäisen nallen kotikutoisuuden", hän sanoo.

Korpela vietti onnellisen lapsuuden Ilmajoen Ahonkylässä. Äiti hoiti kotona lapsia ja isä oli maakunnassa tunnettu kivitakkojen valmistaja. Pieni maaseutukylä tarjosi virikkeellisen kasvuympäristön.

"Olin nelipäisen sisarusparven vilkkain ja poikamaisin tapaus. Lapsuusvuosinani Ilmajoen pelloilla oli pahoja tulvia. Tein lauttoja, joilla seilasin tulvavetten päällä."

Perhe oli musikaalinen. Isä ja äiti lauloivat kirkkokuorossa ja myös lapsia kannustettiin musiikin pariin. Riitta oli jo lapsena innokas esiintymään. Pitkulainen kivi toimitti mikrofonin virkaa ja sulkapallomaila oli kitarana.

13-vuotiaana hän pääsi Ahonkylän flikat -lauluyhtyeen kanssa esiintymään Helsingin Finlandiatalolle. Yleisön joukossa oli presidentti Urho Kekkonen.

"Kekkoselle esiintyminen oli huikea juttu siihen aikaan. Kuulimme jälkeenpäin, että Kekkonen laski kirjansa sivuun ainoastaan meidän esityksen aikana."

Lukion jälkeen hän muutti Tampereelle ja opiskeli lastentarhaopettajaksi. Sieltä matka jatkui Helsinkiin ja Sibelius-Akatemiaan.

Ti-Ti Nallesta tuli suosikkihahmo sattuman kautta. Opiskeluaikoina Korpela pääsi esiintymän satunnaisesti Yleisradion lastenohjelmiin. Kun Yleltä kysyttiin ideoita omaan lastenmusiikkiohjelmaan, Korpela ehdotti Ti-Ti Nallea.

"Alussa lavasteena oli pieni puinen matkalaukku. Sen sisällä oli ikkuna ja keinutuoli, jossa Ti-Ti istui. Leikkivästä ja laulavasta Ti-Ti Nallesta tuli osa Pikku Kakkosta vuonna 1989."

90-luvun alussa Korpela järjesti ensimmäiset Ti-Ti Nalle -konsertit. Esiintymiset olivat pienimuotoisia: Kaikki istuivat lattialla ja lauloivat kitaran säestyksellä.

Sittemmin nalleperhe on kasvanut kahdeksanpäiseksi. Nykyisin konsertit pidetään isoissa saleissa ja kiertueryhmään kuuluu niin ammattitanssijoita kuin äänentoisto- ja erikoistehostealan osaajia. Ti-Ti-karavaani liikkuu paikasta toiseen rekka-autolla ja minibussilla.

Suosio kestää sukupolvelta toiselle. Nyt takavuosien pienet fanit tuovat konsertteihin omia lapsiaan.

Korpelan mukaan parin viime vuoden aikana isovanhempien osuus on kasvanut räjähdysmäisesti konserteissa ja Nalletalolla.

"Isovanhemmat ovat aiempaa terveempiä ja energisempiä. Heitä käy myös yksinään ja pariskunnittain. He haluavat nähdä lasten riemun."

Menestyksen salaisuutena hän pitää Ti-Ti Nallen kotikutoisuutta ja läsnäoloa lapsiperheiden arjessa.

"Lasten varhaiskasvatus on aina ollut tärkeä osa Ti-Ti Nallea. Nallet opettavat lapsia milloin käyttäytymään, pukeutumaan tai toimimaan vaikkapa tulipalon syttyessä."

"Nallejen kautta lapset oppivat arkipäivän asioita vaivihkaa ei sormia heristäen. Vanhemmat tulevat usein kertomaan, että kun nalle meni potalle, niin lapsikin alkoi käydä. On paras mahdollinen palaute, kun kuulee olleensa apuna lapsiperheen arjessa."

Marraskuisena aamuna Nalletalolla riittää vilskettä. Käynnissä ovat Joulupukki hirsimetsässä -kiertueen valmistelut ja harjoitukset. Viimeisissä harjoituksissa jokainen tanssikuvio ja pienikin yksityiskohta hiotaan kuntoon.

Ikaalisten kylpylän alueella, Kyrösjärven rannalla sijaitseva Nalletalo työllistää kesäsesonkina 30 työntekijää. Syyskaudella talo on auki vain lauantaisin ja tilauksesta.

Tuhannen neliön hirsitalossa lapset saavat laulaa, leikkiä, soittaa, nikkaroida, askarella sekä halia nalleja. Jokaisessa leikkihuoneessa on jokin pedagoginen näkökulma.

Yksi nalletalon suosikkipaikoista on hiljaisuushuone, jossa lapsi voi kuunnella miltä hiljaisuus kuulostaa. Korpela arvelee, että moni lapsi kaipaa hiljaisuutta nykypäivän hektisyyden ja informaatiotulvan keskellä.

Nykyistä pienempi nalletalo sijaitsi alkujaan Porvoossa. Vuosituhannen alussa Ikaalisten kaupunki ehdotti Nalletalon perustamista Wegeliuksen suvun entiseen kartanoon.

"Olin juuri saanut Porvoon talon laitettua, kun täältä soitettiin. Ti-Ti Nalle haluttiin hinnalla millä hyvänsä tänne. Ymmärsin, että en saa elämäni aikana toista vastaavaa mahdollisuutta. Niinpä päätimme perheen kanssa jättää Porvoon ja muuttaa Ikaalisiin."

"Talo tuntui heti kodikkaalta, koska täällä oli elämisen jälkiä. Ensimmäisenä pyysin remonttimiehiä ottamaan kaikki hirsiseinät esille."

Ti-Ti-tätinä oleminen on Korpelalle elämäntapa. Hän ei näe ongelmana, että luovan jakson aikana nallemaailma pyörii päässä 24 tuntia vuorokaudessa.

"Koen olevani etuoikeutettu, kun saan tehdä rakastamaani työtä. Jokainen päivä on erilainen nallejen kanssa touhutessa. Lapsiperheet ovat mahtavia työkavereita ja saan tehdä töitä perheeni kanssa. Kaksi aikuista poikaani työskentelevät Ti-Ti Nallen parissa."

Yrittäjyydestä Korpelalla on vuosikymmenten kokemus. Hänen mielestä on tärkeää delegoida ja löytää itselleen sopivimmat yhteistyökumppanit.

"Vaikka innostun jatkuvasti uusista asioista, osaan kuunnella sydäntäni ja sanoa tarvittaessa ei. Kaikkeen ei pidä lähteä mukaan. Jos joku asia ei toteudu, sen ei ollut tarkoituskaan toteutua. Asioita ei saa jäädä märehtimään."

Ensi vuonna on Ti-Ti Nallen 30-vuotisjuhlakiertue. 120 konserttia käsittävä kiertue pysähtyy myös pienillä paikkakunnilla.

"On hirveän tärkeää käydä konsertoimassa ja mennä ihmisten tykö. Ei riitä, että esiintyy televisiossa ja julkaisee musiikkia. Jatkan esiintymistä niin kauan kuin jalka nousee ja terveyttä riittää."

"Nallet pystyvät elämään ilman minuakin. Olen kuullut, että monessa perheessä kasvaa tulevia Riittoja. Kyllä työlleni löytyy jatkajia, kun se aika koittaa", hän vakuuttaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit