Ihmiset & kulttuuri

Tangokuningatar Jenna Bågeberg vei Kanadan suomalaisille sotaveteraaneille lauluterveiset Suomesta – Katso video!

Ihmiset & kulttuuri 01.12.2017

Kanadansuomalaiset seuraavat synnyinmaansa tapahtumia netistä. Suomalaisilla on valtameren takana ahkera ja rehellinen maine.


Stiina Hovi
Jenna Bågeberg ja Raimo Salo tapasivat sotaveteraani Ben Järvenpään Torontossa.
Jenna Bågeberg ja Raimo Salo tapasivat sotaveteraani Ben Järvenpään Torontossa.
Stiina Hovi
Muista minua -kiertueella esiintyivät hanuri­taiteilija Samuli Jokinen, Jenna Bågeberg, juontaja Sonja Linden ja Raimo Salo.
Muista minua -kiertueella esiintyivät hanuri­taiteilija Samuli Jokinen, Jenna Bågeberg, juontaja Sonja Linden ja Raimo Salo.
Stiina Hovi
Reijo Viitala ajaa sotaveteraanien asioita Kanadassa, jonne hän muutti vuonna 1958.
Reijo Viitala ajaa sotaveteraanien asioita Kanadassa, jonne hän muutti vuonna 1958.

Kanadassa asuu yhä sotien jälkeen sinne muuttaneita suomalaisia veteraaneja ja lottia. Suoraan alenevassa polvessa suomalaiset sukujuuret omaa noin 10 000. Näin arvioi Suomen Sotaveteraaniliiton Kanadan piirin puheenjohtaja Reijo Viitala.

Laajasti ottaen suomalaisia sukujuuria on Wikipedian mukaan jopa 130 000 kanada­laisella.

Suomen juhliessa satavuotista itsenäisyyttään oli korkea aika käydä tervehtimässä veteraaneja ja heidän jälkeläisiään valta­meren takana. Viralliset, myös puolustus­ministeri Jussi Niinistön (sin.) allekirjoittamat, terveiset veivät perille laulaja-luutnantti Raimo Salo ja tango­kuningatar Jenna Bågeberg.

Bågebergin ja Salon Muista minua -konsertti­kiertue keräsi Kanadassa elokuun alussa 620 kuulijaa. Kiertueen nimikkokappale on Suomen sodissa tykistöupseerina toimineen säveltäjä Toivo Kärjen käsialaa.

”Vastaanotto oli todella lämmintä ja ihmiset olivat selkeästi kiitollisia vierailustamme. Minulle tuli vahvasti sellainen olo, että matkallamme oli tärkeä merkitys kanadansuomalaisille ja se oli koskettavaa huomata”, Bågeberg kertaa kiertueen tunnelmia.

”Musiikkimme svengasi niin, että satavuotias rouvakin innostui joraamaan”, muistelee Salo viiden konsertin kohokohtaa.

Kiertueen isäntänä toimi Reijo Viitala, jonka perhe muutti Suomesta Ontarioon vuonna 1958 isän jäätyä työttömäksi Turun telakalta. Täti oli lähtenyt jo aiemmin kanadalaiselle maitofarmille piiaksi.

”Siskostamme tuli perheen ensimmäinen Kanadan kansalainen syntyessään täällä vuonna 1960. Molemmat vanhemmat olivat Sudburyn Suomalaisen Lepokotiyhdistyksen perustajajäseniä.”

Yleisin syy suomalaisten muuttoon oli toivo leveämmästä leivästä. Viitala ounastelee, että poikamiehillä oli myös seikkailunhalua.

Suomalaisille kehittyi maine kovina työntekijöinä sekä rehellisinä ja luotettavina ihmisinä.

Yhä suomalaisia pidetään käsistään kätevinä sekä akateemisesti menestyvinä.

”Sanonta kuuluu, että jos saa suomalaisen ystäväkseen, on saanut hyvän ystävän.”

Kanadansuomalaisten joukko on Viitalan mukaan yhtenäinen, vaikka mukaan mahtuu useiden uskontokuntien ja poliittisten aatteiden edustajia.

”Suurina maahanmuuttovuosina sotien molemmin puolin vasemmistolaisuus näkyi jokapäiväisessä elämässä. Heillä, kuten oikeistolaisillakin, oli omat urheiluseuransa, tanssi­paikkansa, teatterinsa ja lehtensä. Nykyisin, kansan ikääntyessä, kaikki sopivat samojen hoivakotien kattojen alle, eikä politiikasta enää puhuta”, Viitala kuvailee.

Juuria vaalitaan osallistumalla juhliin, kirkonmenoihin ja leireille.

”Kaikki ottavat osaa vuotuiseen suomalaisten suurjuhlaan ja esiintyvät kanadansuomalaisina muiden kansakuntien mosaiikissa.”

Veteraanien määrä vähenee vuosi vuodelta. Alun perin vuonna 1976 Kanadaan perustettuun, suomalaiseen Aseveliyhdistykseen liittyi yli tuhat jäsentä. Nyt heitä on enää satakunta.

Suomalaisten asuttamia kaupunkeja ovat muun muassa Sault Ste Marie, Thunder Bay, Edmonton, Vancouver sekä Viitalan kotikaupunki Sudbury, jossa voi kipaista hakemaan leipää vaikkapa Leinalan Leipomosta. Lepokotiyhdistys löytyy monesta kaupungista.

Uutisia sopii lukea Kanadan Sanomista, Länsirannikon Uutisista tai Isien Usko -lehdestä. Moni seuraa Suomen tapahtumia somen, nettilehtien ja radion kautta.

”Suomen monipuoluepolitiikka ei juuri kiinnosta ja politiikkakin yleisesti vain, jos se koskee itämaisen naapurin touhuja, jääkiekkoa tai urheilua yleensä”, Viitala arvelee.

”Tavattaessa kielemme on usein suomi. Yleinen tapa on antaa kotieläimille suomenkielinen nimi ja puhutella heitä suomen kielellä”, Viitala kertoo.

Harva haluaa muuttaa vanhoilla päivillään takaisin Suomeen.

Kanadansuomalaisten nuorempi polvi on menettämässä kontaktiaan suomalaisuuteen, varsinkin kieleen, vaikka suomalaisia kouluja on tarjolla.

”Jos on toiskielisen kanssa naimisissa, suomea ei tavallisesti puhuta kotona ja se häviää. Juurista ollaan silti ylpeitä, kuten suomenkielisin tekstein varustetuista t-paidoistakin”, Viitala kertoo.

Muista minua -kiertuetta hän kiittelee Suomen satavuotisjuhlavuoden arvokkaimmaksi lahjaksi lotille ja veteraaneille.

Konserttikiertue oli osa Suomen virallista satavuotisjuhlaohjelmaa. Matkaa tukivat Rintamaveteraaniliitto ry, Keski-Suomen liitto, Toivo Kärjen perikunta, Keski-Suomen Paikallisosuuspankit ja Kyyjärven kunta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit