Ihmiset & kulttuuri

Annikki Tähden kultalevyt jäävät sittenkin valtiolle

Ihmiset & kulttuuri 07.12.2017

Tähti kuoli köyhänä, mutta kolme kultalevyä päätynee valtion sisäisin siirroin uuteen Musiikkimuseoon.


Matti Björkman/Lehtikuva
Iskelmälaulaja Annikki Tähti kuoli kesäkuussa 87-vuotiaana. Tässä hän on 63-vuotiaana kultalevyineen kotonaan, taustalla Vantaan kaupungin lahjoittama kunniakirja.

Valtio on päättänyt pitää hallussaan tämän vuoden kesäkuussa kuolleen iskelmälaulaja Annikki Tähden kultalevyt. Levyt vaihtavat omistajaa sisäisin siirroin, sillä ne hankki Valtiokonttorilta Kansallismuseo, joka laittanee ne esille viimeistään uuteen Musiikkimuseoon.

Laulajalegenda Tähden maallinen jäämistö tuli valtion haltuun, sillä hänellä ei ollut perillisiä. Omaisuuttakin oli niukasti ja jonkin verran velkaa, mikä aiheutti päänvaivaa perinnön saaneelle Valtiokonttorille. Siellä mietittiin esimerkiksi vaihtoehtoa, jossa Tähden merkittävin omaisuus – kolme kultalevyä – huutokaupattaisiin ja saaduilla rahoilla kuitattaisiin kuolinpesän velat.

Levyjä pidettiin kuitenkin merkittävänä esineistönä ja ratkaisukin on sen mukainen: kultalevyt on päätetty siirtää Kansallismuseolle, kertoo Valtiokonttorin johtava lakimies Marjukka Vallioniemi.

Kauppahintaa ei ole vielä sovittu.

Valtio laittaa levyt esille viimeistään uuden Musiikkimuseon valmistuttua Helsingin Pasilaan. Levyt jäävät näin ollen valtion haltuun.

Ensimmäinen kultalevy oli Suomen ensimmäinen ja tuli vuonna 1955 Tähden levytyksestä Muistatko Monrepos'n. Muut ovat Balladi Olavinlinnasta ja Kuningaskobra.

Lehtitietojen mukaan jo aiemmin puolisonsa ja poikansa menettänyt Tähti, oikealta nimeltään Airi Annikki Tiensuu, vietti elämänsä loppuajan hoivakodissa, ja tähden omaisuus mahtui matkalaukkuun.

Tähden tilanne on poikkeuksellinen. Suomessa kuolee vuosittain 600 ihmistä ilman perillisiä, noin prosentti kaikista. Näistä 60 prosenttia on tehnyt testamentin, jonka Valtiokonttori kuitenkin tarkistaa. Perinnönsaajina voi olla esimerkiksi kummilapsia tai säätiöitä.

Jos testamenttia ei ole, omaisuus ohjautuu valtiolle. Valtiokonttori voi kuitenkin tehdä päätöksen kuolinpesän omaisuudesta aikaisintaan vuoden kuluttua kuolemasta. Jos kuolinpesässä on omaisuutta yli 750 000 euron arvosta, päätöksen tekee valtioneuvosto. Näitä miljoonapesiä ilmestyy vuosittain, toissavuonna useampi.

"Niillä ei ole yhteistä tekijää, kuten ikää, asuinpaikkaa tai elämäntapaa. Tyypillisiä tapauksia ei ole", Vallioniemi sanoo.

Valtiolle päätyy vuosittain noin 20 miljoonan euron edestä perintöjä, ja määrä on pikkuhiljaa lisääntymään päin.

Kaikkea omaisuutta ei kuitenkaan pysytetä valtiolla. Jos perintöön jää esimerkiksi metsää, jolla on merkittäviä luontoarvoja, se saatetaan suojella, Vallioniemi kertoo.

Kiinteistöt ja muutakin omaisuutta päätyy usein hakemuksesta kotikunnalle ja osuuksia omaisuudesta myös yksityishenkilöille. Vainajille ilmestyy nimittäin usein kuoleman jälkeen paljon "läheisiä ystäviä", jotka haluavat osuutensa perinnöstä.

Valtiokonttori tutkii tapaukset, ja luovuttaa osuuksia, jos yhteys on todistettavissa. Helpointa tämä on avopuolisoiden ja pitkäaikaisten ystävien kohdalla.

"Ihmiset lykkäävät testamenttien tekemistä, ja sitten se vain jää. On myös ilman sairauksia tapahtuvia kuolemia, mutta yleensä 80-vuotiaankin poismeno tulee yllättäen", Vallioniemi kuvaa.

Lopulta parinkymmenen miljoonan euron perinnöstä pysytetään valtion omistuksessa muutaman miljoonan euron arvosta kiinteistöjä ja muutaman miljoonan euron rahavarat. Rahat päätyvät valtion yleisen budjetin katteeksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit