Ihmiset & kulttuuri

"Järki oli silloin monelta pois kokonaan", MTK halusi 1930-luvulla rajoittaa kunnallista äänioikeutta

Ihmiset & kulttuuri 28.12.2017

Kolmen maakunnan MTK100-historiikit kirjoittanut Juha Kuisma löysi järjestön historiasta skandaalinkäryä ja vereviä kokouksia.


Rami Marjamäki
Juha Kuisma on koonnut Varsinais-Suomen, Pirkanmaan sekä Hämeen MTK-liittojen historiikit.

MTK:n historia on verevää ja tapahtumarikasta. Sataan vuoteen on mahtunut sekä skandaalinkäryä että kaukaa viisaita päätöksiä.

"Kaikkea ei ole kerrottu", paljastaa tutkija Juha Kuisma, joka kokosi peräti kolmen maakunnan MTK-historiikit, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan sekä Hämeen.

Alun perin koko MTK:ta ei pitänyt edes perustaa. Kuuluisaan helluntaikokoukseen tulleet halusivat perustaa puolueen ja ainakin työnantajajärjestön.

"Se oli kaoottinen ja kiehuva kokous, joka oli tähän asti hyvin piiloon taputeltu järjestön historiassa. Toistasataa puheenvuoroa."

"Jälkeenpäin on haluttu kertoa, että isännät tulivat ja perustivat järjestön, mutta todellisuudessa historia oli paljon mehevämpää. Paikalla olleet pienviljelijät saivat aikaan sen, että perustettiin talouspoliittinen järjestö, johon saivat liittyä kaikki."

Osa vaiettua historiaa on Kuisman mukaan myös se, että 1932–1933 MTK lähti mukaan Lapuan liikkeeseen kunnallisen äänioikeuden rajoittamiseksi.

"Joka ei maksa kunnallisveroa, ei saisi äänioikeuttakaan. Haluttiin rajata köyhät eli potentiaaliset kommunistit pois päätöksenteosta. Moni fiksu viljelijä vaikeni, kun ei uskaltanut vastustaa yleistä mielipidettä. Järki oli silloin monelta pois kokonaan."

MTK:n valtuuskunta hyväksyi ehdotuksen äänestyksessä. Käsittelyn kanssa samaan aikaan oli meneillään Mäntsälän kapinan selvittely.

"Simonkadun toimisto tajusi, että tämä on hankala asia ja heittäytyi veltoksi eikä vienyt päätöstä eteenpäin. Sellaisesta olisi seurannut vasemmistolle vaalivoitto."

"Se oli MTK:n valtuuskunnan suurin moka. Vuosi oli 1932. Tilanne, josta järjestön pelastivat vain MTK:n viisaat virkamiehet."

Mikä sitten oli Juha Kuisman mielestä MTK:n paras yksittäinen päätös sadan vuoden ajalta?

"Tärkein yksittäinen päätös oli Metsäliiton perustaminen."

Siitäkin käytiin kädenvääntöä, tällä kertaa virkamiesten kesken.

"Jos Metsäliittoa ei olisi, maaseudun kehitys olisi toisenlaista. Minun näkökulmastani kaupallinen järjestäytyminen on aina osoittautunut tärkeämmäksi kuin hinnoista vääntäminen."

Historiaa katsomalla voi myös ennustaa tulevaisuutta. Kuisma ennustaa, että tulevaisuudessa MTK:n täytyy puhua entistä painokkaammin maanviljelijöistä luonnonhoitajina.

"Sukutila-ideologia kuuluu erottamattomasti siihen. Maanviljelijä ei saa näyttäytyä itsekkäänä luonnon hyväksikäyttäjänä, vaan luonnonhoitajana, joka hoitaa maata kaikkien hyväksi yli sukupolvien."

Kun maatilojen määrä edelleen vähenee ja metsän omistajuus siirtyy yhä enemmän tilojen ulkopuolelle, sillä on vaikutus myös järjestön päätöksentekoon.

"30 vuoden päästä valta järjestössä on jaettu puoliksi maatalousyrittäjien ja metsänomistajien kesken. Silloin joka ikinen päätös liitetään ilmastonmuutoksen torjuntaan."

Omassa elämässään Juha Kuisma joutui valitsemaan maaseudun ja kaupungin välillä pian valmistuttuaan Jyväskylän yliopistosta.

"Vaimo sai opettajan paikan Valkeakoskelta ja minun työni olisivat vieneet meidät Helsinkiin. Samoihin aikoihin äitini kuoli ja isäni pian perässä sydänsuruun. Se oli klassinen tilanne monelle maalta kotoisin olevalle."

Pitääkö kiinni juurista vai repiä loputkin irti? Perhe päätti muuttaa Kuisman kotitilalle Lempäälän Lastusten kylälle. Talo oli ehtinyt olla yhden talven kylmillään.

"Hiirten vallassa. Töitä riitti, kun kaikki piti tehdä uusiksi. Rintamamiestalon puurunko oli kuitenkin terve. Sille pohjalle oli hyvä lähteä rakentamaan."

Taloon tehtiin vesikiertoinen puulämmitys. Kuismalla on lähistöllä muutaman hehtaarin metsätila.

"Klapujen teko on minulle kuntoilua. Istumatyölle hyvä vastinetta."

Maalla asuminen ei ole estänyt miehen etenemistä moniin erilaisiin työtehtäviin.

"Olen työskennellyt opettajana sekä toimittajana Aamulehdessä, Lallissa ja Suomenmaassa. Fiksu ihminen olisi pysytellyt palkkatyössä, mutta minulle tuli eteen muuta."

Poltiikka ja yhteiskunta ovat aina kiinnostaneet Juha Kuismaa. Hän on työskennellyt kaksi kertaa pääministerin avustajana, ensin Esko Ahon ja sittemmin Matti Vanhasen aikana.

Kylätoiminnan puolella Kuisma on toiminut sekä Pirkamaan kyläasiamiehenä että valtakunnallisena Kylien liiketoiminta-asiamiehenä. Hänet on juuri valittu Pirkan kylien puheenjohtajaksi. Kylätyö jatkuu.

"Kylätoiminta on yhteiskunnassa aliarvostettua. On häpeä, ettei tasoltaan riittävää valtionapua ole järjestetty 20-vuotiaalle liikkeelle. Siinä ei ole päättäjien pelisilmä toiminut."

Juha Kuisma työskenteli vuosituhannen alussa neljä vuotta myös Sarka-maatalousmuseon johtajana. Kun maatalousmuseon rahoitusta yllättäen leikattiin erään yksityisen museohankkeen hyväksi, Kuisma helpotti museon seuraavan vuoden rahoitusta irtisanoutumalla itse.

"Maataloushistoria on tärkeä aihe, jota ei kuitenkaan Helsingin yliopistossa enää järjestelmällisesti opeteta. Mistä uudet agronomit saisivat ymmärrystä, jos alan historiaa ei tunneta saatikka opeteta?Ja toisekseen: Ekologia ja maataloushistoria ovat erottamattomasti yhdessä."

Tutkija intoutuu puhumaan maataloushistorian perusteista. Siitä, miten Suomi on syntynyt.

"Koko eurooppalainen kulttuuri perustuu maatalouskulttuuriin. 5100 vuotta sitten maatalous tuli tänne ja sitoi meidät länteen."

Kuisman mukaan on harhakuvaa kuvitella, että suomalaiset olisivat metsäläisiä.

"Olemme toki olleet aina metsään sidottuja ja karja on meille tärkeää. Suomen kielen säilyminen on vaatinut, että riittävä osa ihmisiä on selviytynyt elossa ja imeväiskuolleisuus on vähentynyt. Maatalous mahdollisti sen."

Kaupankäyntiä Kuisma pitää seuraavaksi tärkeimpänä itsenäisyyden tuojana.

"Joka kerta, kun kaupankäynti on lisääntynyt, yhteiskunta on voinut paremmin. Suomi ei ole koskaan ollut yhtä itsenäinen kuin nyt. Se, että olisimme menettäneet itsenäisyytemme EU:n myötä, ei pidä paikkaansa."

Juha Kuisma näkee maataloushistorian osana myös suomalaisen tasa-arvon historiaa.

"Onneksi Ruotsin vaikutus on kestänyt kauan. Me olemme tasa-arvon suhteen aito Pohjoismaa. Valtion rakenne perustuu yhteiskuntasopimukseen. Naisen asema on ollut meillä turvattu jo Mauno Ladonlukon ajoista asti."

Kuisma muistuttaa, että vanhan työnjaon mukaan emännällä oli talon avaimet, vaikka isäntä usein hoitikin talon edustustehtäviä.

"Tasa-arvo ei siis ole pelkästään työväenliikkeen tuotosta, vaan perustuu maatilan työhön. Työtä on tehty rinta rinnan. Ilman molempien sukupuolten panosta ei olisi selvitty. Maatila edellyttää kumppanuutta."

Työnjaossa on kuitenkin ollut parantamisen varaa. Sotien jälkeen karjataloustyöt olivat yleensä naisten töitä.

"Monet tyttäret katsoivat, miten äidit raatoivat jalat suonikohjuilla ja näkivät navetan oven takaa avautuvan näyn. Kouluja käyneet tyttäret päättivät hyvin nuorina, etteivät siihen jää ja lähtivät kaupunkeihin."

Siitä syntyikin aivan uudenlainen tilanne maaseudulle, kun nuorista naimakelpoisista naisista tuli kaikessa hiljaisuudessa pula.

"Tänä päivänä maitotila on aivan erilainen paikka työskennellä. Tilat ovat suuria ja moderneja. Enää ei tyttärelle ole luvassa äidin kohtaloa."

Mutta naisia saa edelleen houkutella maaseudulle.

Aiheeseen liittyvät artikkelit