Ihmiset & kulttuuri

Suomen juhlavuosi vapautti lipun ja leijonan käyttöä – erityisesti nuoret innostuivat tuhansista tapahtumista

Ihmiset & kulttuuri 29.12.2017

Vuonna 2017 ­kansa ­tanssi, lauloi, ahmi ­kulttuuria, söi ja joi ­yhdessä. ­Seuraavaksi Suomen juhlinnasta ­otetaan mallia ulkomailla.


Jaana Kankaanpää
Etelä-Karjalassa jaettiin juhlakansalle Suomi-ämpäreitä.

Suomi sata – kerran vielä. Koittakaa jaksaa. On aika tehdä tilinpäätös juhlavuodesta.

Suomea juhlittiin kuluneena vuonna kymmenillä miljoonilla euroilla. Valtion budjetista juhlavuoden valmisteluun ja viettoon lohkaistiin 19 miljoonaa euroa, josta puolet meni ohjelmien järjestämiseen. Maakuntien osuus siitä oli 2,25 miljoonaa euroa. Valtion potin päälle kaupungit, kunnat, yritykset, säätiöt ja muut tahot pistivät juhlintaan vielä moninkertaisesti rahaa.

Yhteisellä ponnistuksella saatiin aikaiseksi noin 5 000 ohjelmahanketta, joiden järjestämiseen osallistui yli 600 000 suomalaista ja Suomen ystävää. Juhlavuoden tapahtumia järjestettiin kymmeniä tuhansia.

”Innostus kattoi koko maan. Aktiivisia oltiin Ahvenanmaata myöten”, iloitsee juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen Valtioneuvoston kansliasta.

Hän on työstänyt isänmaata satavuotiaaksi vuodesta 2014. Jälkipyykkinä juhlatoimikunta nakuttelee vielä raportteja ja yhteenvetoja.

Juhlavuodesta tuli paljon isompi, laajempi ja monimuotoisempi kuin Timonen uskalsi toivoakaan.

”On vaikea löytää vertailukohtaa näin laajalle osallistumiselle.”

Kyselytutkimuksen mukaan kaikki suomalaiset tiesivät juhlasta ja suurin osa koki sen itselleen tärkeäksi. Erityisen tyytyväisiä juhlavuoden ohjelmaan olivat 15–24 -vuotiaat nuoret.

Timosen mukaan kansalaisten osallistuminen sankoin joukoin ohjelman laatimiseen on ainutlaatuista kansainvälisestikin. Täällä on käynyt delegaatioita ihailemassa yhdessä juhlivaa kansaa. Esimerkiksi ensi vuonna sata vuotta täyttävä Viro ottaa mallia meistä.

Suomen juhlavuoteen haettiin evästystä monista ponnistuksista, kuten Euroopan kulttuuri- ja design-pääkaupunkivuosista sekä Suomen aiemmista juhlavuosista. Kävipä työryhmä tutustumassa myös Italian yhdistymisen 150-vuotisjuhliin sekä Ranskan tapoihin juhlia.

Juhlavuoden tavoitteena oli vahvistaa yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa sekä nostaa Suomen kansainvälistä profiilia. Timosen mielestä molemmat tavoitteet toteutuivat.

Itsenäisyyspäivänä sinivalkoiset valot valaisivat noin 50 maamerkkiä ympäri maailman. Suomessa kävi myös runsaasti valtiovieraita.

Jopa säiden herra oli päätapahtumien puolella, vaikka vuosi on ollut muutoin kelien puolesta varsin poikkeuksellinen. Itsenäisyyspäivä aattoineen sujui mukavassa talvisäässä. Myös juhlavuoden avajaiset ja lentonäytökset onnistuivat.

”Kun Pohjoismaiden kuninkaalliset olivat kylässä kesäkuussa, ulkoilmaosuus Sibelius-monumentilla oli ainoa hetki päivästä, kun paistoi aurinko. Puoli tuntia sitä ennen tuli vielä rakeita”, Timonen muistelee.

Juhlavuodesta jää käteen paljonkin asioita.

”Syntyi uusi tapa olla ylpeä Suomesta ja juhlia itsenäisyyttä, itsenäisyyspäivän aattoa myöten”, Timonen muotoilee.

”Suhde Suomen lippuun ja leijonaan vapautui, mikä on hieno asia. Niiden käyttö laajeni.”

Erityisen onnistuneena tempauksena juhlavuoden pääsihteeri mainitsee Syödään yhdessä -kampanjan. Siinä kaikki ruoka-alan toimijat puhalsivat yhteen hiileen.

”Tehtiin luomupuuron syömisen maailmanennätyksiä ja milloin mitäkin. Yhdessä tekemisestä saa voimaa ja ajatuksia pitkälle eteenpäin.”

Suomea on juhlittu myös melkoisella määrällä juhlatuotteita. Niitä löytyy silmätipoista alkaen adoptoitaviin pystypuihin asti. Myös Timoselle on kertynyt kotiin jos jonkinlaista teemakuppia, suklaata ja juotavaa.

Kenties Suomi 100 -kupista kelpaa kahvitella myös tulevia satavuotisia, joita lähivuosille on luvassa. Suomen lippu täyttää 100 vuotta, kuten tekee Puolustusvoimatkin ja moni muu valtion laitos.

Vuonna 2018 siirrytään raskaampaan aiheeseen, kun kansalaissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Toivottavasti suomalaisilla ei ole enää tarvetta jakautua eri leireihin ja osoitella syyttävillä sormilla. Satavuotisen itsenäisyyden teema Yhdessä sopii ohjenuoraksi pitkälle tulevaisuuteen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit