Ihmiset & kulttuuri

Lukiolainen muutti palvelutaloon – viihdyttää vanhuksia ja muistisairaita vastineeksi edullisesta asunnosta

Ihmiset & kulttuuri 01.01.2018

Nuorella on oltava oma elämä tasapainossa, jotta hän pystyy käsittelemään esimerkiksi ystäväksi muuttuneen vanhuksen poismenon.


Kalle Keskinen
Kun voimat hiipuvat, nuoret kädet auttavat.
Kun voimat hiipuvat, nuoret kädet auttavat.
Kalle Keskinen
Serafina Eljaala osallistuu usein tapahtumiin palvelutalo Rudolfin tiloissa.
Serafina Eljaala osallistuu usein tapahtumiin palvelutalo Rudolfin tiloissa.

Pitkän pöydän ääressä touhutaan. Toisessa päässä kaksi ikäihmistä aloittelee uutta päivää aamupalalla, mutta toisessa päässä kaulimet kolisevat ja piparitaikinapaketit rapisevat. Palvelutalo Rudolfissa Helsingissä leivotaan.

Toimintaterapeutti Annika Mäkelä ja ohjaaja Maritta Eeronheimo kaulivat ja painelevat kuvioita taikinasta vanhusten ja muistisairaiden apuna. Radio soi ja leipurit vitsailevat siitä, polttaako Eeronheimo piparit tänäkin vuonna.

Pyöreää piparimuottia painavat kahdet suojakäsineiden verhoamat kädet. Sirkulla on vuosikymmenten leipomiskokemus, mutta nyt muotin painamiseen tarvitaan myös 19-vuotiasta Serafina Eljaalaa.

Eljaala on asunut Rudolfissa vuoden ajan. Hänellä on oma yksiö palvelutalossa samalla käytävällä vanhusten, kehitysvammaisten ja muistisairaiden kanssa. Hän on yksi nuorista, jotka ovat asuneet Rudolfissa osana kaksivuotista Oman muotoinen koti -asumishanketta.

Vastineeksi edullisesta vuokrasta palvelutalossa asuvat nuoret puuhaavat muiden asukkaiden kanssa kolmisen tuntia viikossa. Eljaala kertoo auttaneensa asukkaiden liikuttamisessa kesällä, olleensa mukana leipomishetkissä ja kyläilleensä vanhusten luona joskus.

"On kiva, että saa itse päättää miten työvelvoitteen toteuttaa. Muuten se tuntuisi enemmän pakotetulta velvoitteelta", Serafina sanoo.

Nuorten läsnäolo on muuttanut yhteisiä tilaisuuksia merkittävästi, Eeronheimo kertoo. Heistä on ollut suuri apu asukkaiden liikuttamisessa. Asukkaat saavat enemmän huomiota ja laitosmaisuus vähenee, kun nuoret ovat paikalla.

"Serafina on nuori ja tuo väriä. Hän juttelee hyvin vanhusten kanssa", Eeronheimo kehuu.

Eljaala käy lukiota ja tekee töitä. Silti viikoittainen aika muille asukkaille löytyy. Eljaala suorittaa lukion neljässä vuodessa, joten koulupäivät ovat lyhyitä.

"Tämä tuo jotain erilaista ja arkea rikastuttavaa. Ja ihmiset ovat ihania", Eljaala kertoo.

Hän näki asukkaiden hakuilmoituksen Facebookissa ja rohkaistui hakemaan asuntoa Rudolfista.

"Mietin ensin, onko musta siihen. Kun pääsin, päätin, että on", Eljaala sanoo. Muuttaminen palvelutaloon ei ole kaduttanut, ja Serafina asuu Rudolfissa ensi vuodenkin.

87-vuotiasta Irmeli Ståhlbergia ei huvita tänään leipoa. Hän juttelee mieluummin.

"Nuoret ovat arjessa mukana, auttamassa ja neuvomassa", hän sanoo. Ståhlberg viihtyy Rudolfissa, jossa saa asua omassa huoneessaan tavallista elämää, mutta apua on tarvittaessa saatavilla.

"Nuoret ovat kivoja, kyllä niiden kanssa tulee toimeen", Ståhlberg sanoo.

Oman muotoinen koti -hanke päättyy vuodenvaihteessa, mutta nuoria asuu Rudolfissa jatkossakin. Hanke on ollut onnistunut, kehuu palvelutalon johtaja Armi Hyry.

Rudolfiin rekrytoidaan uusia nuoria alkuvuodesta. Tähän mennessä palvelutalossa asuneet nuoret ovat löytäneet oman tapansa toimia muiden asukkaiden kanssa, kertoo Hyry. Osa nuorista on ystävystynyt yksittäisten asukkaiden kanssa ja viettänyt heidän kanssaan aikaa. Osa on osallistunut enemmän yhteisiin tapahtumiin.

"Päällimmäisenä mieleen ovat jääneet yksittäiset kohtaamiset ja välitön vuorovaikutus ilman ammattiroolia", Hyry sanoo.

Suurin osa Rudolfiin asumaan valituista nuorista on sopeutunut sinne hyvin. Virhevalintojakin on tehty.

"Persoonina nuoret ovat olleet oikeanlaisia, elämäntilanne on ollut väärä", Hyry sanoo. Jos elämä on opiskeluineen ja töineen hyvin kiireistä, ei aikaa toiminnalle asukkaiden kanssa löydy.

Palvelutalossa pannaan jatkossa enemmän aikaa nuorten perehdytykseen. "Vapaaehtoisuus ei toimi kaikilla ja osa nuorista tarvitsee enemmän tukea", Hyry toteaa.

"Tämä lähtee motivaatiosta, kiinnostuksesta vanhuksia kohtaan. Nuoret ovat kertoneet saaneensa vanhuksilta paljon. Tämä toimii, koska myös nuori saa jotain, eikä ole vain antava osapuoli."

Aluksi Rudolfin rekrytoinneissa oli mukana näkökulma syrjäytymisen ehkäisemisestä. On kuitenkin huomattu, että nuorella on oltava oma elämä tasapainossa, jotta hän pystyy käsittelemään esimerkiksi ystäväksi muuttuneen vanhuksen poismenon, Hyry sanoo.

Sekä Eljaala että Hyry suosittelevat asumiskokeilun laajentamista muihin palvelutaloihin. Hyry muistuttaa muutamasta huomioonotettavasta seikasta:

Nuorella on oltava mahdollisuus yksityisyyteen. Esimerkiksi ryhmäkodissa asuminen ei tämän takia toimi.

Nuori ei myöskään korvaa henkilökuntaa.

Nuoren asuminen ei saa viedä vanhukselta paikkaa. Rudolfissa nuorten yksiöt eivät sovellu muille asukkaille esimerkiksi siksi, ettei niissä mahdu liikkumaan pyörätuolilla.

"Sillä ei ole väliä, ovatko asukkaat muistavia vai muistisairaita. Kiireettömät kohtaamiset ovat kaikille tärkeitä", Hyry sanoo.

Taikina alkaa loppua, ja viimeisiä pipareita nostellaan pellille. "Jos mä painan ton kuusen, painatko sä sen toisen", kysyy Serafina Sirkulta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit