Ihmiset & kulttuuri

Vantaalla ei enää palella leipäjonoissa – leviääkö Yhteisen pöydän malli koko Suomeen?

Ihmiset & kulttuuri 06.01.2018

Yhteisessä pöydässä kehitetään palvelua, jota ei pitäisi olla olemassakaan. Siksi se on haasteellista.


Jarkko Sirkiä
Yhteinen pöytä järjesti joulukuussa avoimen hävikkiruokatapahtuman koko verkostolleen Vantaan hävikkiterminaalin tiloissa.
Yhteinen pöytä järjesti joulukuussa avoimen hävikkiruokatapahtuman koko verkostolleen Vantaan hävikkiterminaalin tiloissa.
Jarkko Sirkiä
Hanna Kuisma kiittää Vantaan kaupunkia aktiivisesta mukanaolosta.
Hanna Kuisma kiittää Vantaan kaupunkia aktiivisesta mukanaolosta.

Miten ruoka-apua voisi kehittää niin, että kenenkään ei tarvitsisi viikko viikon jälkeen seistä leipäjonossa, kenties vielä pakkasessa palellen? Ja miten paljosta hävikkiruuasta voitaisiin päästä eroon tai saada se ainakin hyötykäyttöön?

Vantaalla ratkaisuksi on kehitetty Yhteinen pöytä eli yhteisöllinen ruoka-apumalli. Se on havaittu niin toimivaksi, että Sitra aloitti joulukuussa Yhteisen pöydän kanssa puolitoistavuotisen projektin mallin levittämiseksi ympäri Suomen.

Projektipäällikkö Hanna Kuisman mukaan on haastavaa kehittää sellaista palvelua, jota ei edes pitäisi olla.

Haasteensa on luonut sekin, että Suomessa ruoka-apua ovat yleensä antaneet yksittäiset yhdistykset ja seurakunnat kukin tahollaan ja tottuneet saamaan siitä kunnian. Yhteisessä pöydässä kehitetään ruoka-apua yhdessä verkostona. Rahoitus tulee Vantaan kaupungilta ja seurakuntayhtymältä.

Yhteisen pöydän syntymän mahdollisti Vantaan kaupunki, joka päätti kolme vuotta sitten investoida puolitoista miljoonaa euroa hävikkiterminaaliin ja hankkia hävikkiruuan kuljettamista varten kolme pakettiautoa. Kaupungin rooli on ainutlaatuinen ruoka-avun kentällä.

Noin 30 kauppaa, elintarviketehdasta ja tukkua lahjoittaa hävikkiruokaa, jonka Yhteisen pöydän logistiikka kuljettaa noin 40 vastaanottavalle ruoka-apua jakavalle taholle. Terminaali ja kuljetus työllistävät pitkäaikaistyöttömiä.

Yhteisen pöydän verkostossa järjestetään myös yhteisiä lounaita ja hävikkitapahtumia. Tavoitteena on ruoka-avun antamisen lisäksi osallistaa ihmisiä toimintaan ja näin ehkäistä syrjäytymistä. Samalla ruoka-apua hakeva ihminen tulee kohdatuksi kokonaisvaltaisesti ja kunnioittavasti.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö pitää Yhteistä pöytää erinomaisena mallina.

"Se ei ole vain ruoka-avun jakamista, vaan se edistää yhteisöllisyyttä ja työelämän polkujen löytymistä."

Sitra julkaisi vuosi sitten kiertotalouden tiekartan. Sen yksi osa on kestävä ruokajärjestelmä, johon on kirjoitettu sisään Yhteisen pöydän toimintamalli.

Myös Sitran asiantuntija Merja Rehn kiittelee ideaa.

"Tässä taklataan ruokahävikkiä, mutta myös vähäosaisuutta ja yhteiskunnasta putoamista. Meidän kaltaisessa yhteiskunnassa ei pitäisi olla kumpaakaan. Ei ole inhimillistä, että ihmisiä seisotetaan jonottamassa ruokaa takakonteista tai takapihoilla", Rehn huomauttaa.

"Sitra haluaa edistää sitä, että ruokaa tehdään ja syödään yhdessä ja että ihmisillä on yhteisö, johon tulla."

Rehn toivoo, että malli leviäisi koko Suomeen. Noin 15 kuntaa on jo kysynyt neuvoa Vantaalta oman mallinsa toteuttamiseksi.

Seurakunnat ovat iät ajat järjestäneet diakonialounaita. Vantaallakin kirkko on ollut luomassa Yhteisen pöydän mallia ja rahoittaa sitä.

Leipäjonoista ei Vantaallakaan ole vielä kokonaan päästy eroon, mutta toimintaa kehitetään yhteisölounaiden suuntaan.

"Yhteisen pöydän verkostossa on nyt noin 20 yhteisölounasta viikossa. Ruoka tehdään meidän kuljettamasta hävikistä, ja sen tekevät seurakunnissa emännät ja vapaaehtoiset yhdessä. Idea on, että ihmiset pääsevät tekemään ja syömään ruokaa yhdessä sisätiloissa eikä tarvitse jonottaa ulkona", toteaa Kuisma.

Ohessa voi jakaa ruoka-apukasseja.

Lounaisiin voi yhdistää muutakin toimintaa, kuten sosiaalityöntekijän vierailuja tai velkaneuvontaa.

Yhteisen pöydän yksi tavoite on voimaannuttaa ruoka-avun saajia. Kuisman mukaan esimerkiksi hävikkiterminaalin työllistetyistä moni on saanut pysyvän työpaikan.

Vantaan seurakuntayhtymä haki idean Yhteiseen pöytään Berliinissä toimivasta Berliner Tafel -mallista, jota rahoittavat yritykset ja vapaaehtoiset lahjoittajat.

Vantaalla hävikkiterminaalin toimintaa edistää, että toiminnassa on mukana neljä isoa elintarviketehdasta ja tukkuja. Niistä tuleva hävikkiruoka saattaa olla täysin priimaa, mutta esimerkiksi pakkauksen vino etiketti estää kauppaan menon.

Kuisma puhuu Yhteisestä pöydästä leipäjonon evoluutiona.

"Ei leipäjonoja voi lopettaa kuin seinään. Ihmiset jäisivät ilman ruokaa. Näin se voidaan tehdä hallitusti. Ihanne olisi, että hävikki voitaisiin myydä samasta kaupasta kuin muukin ruoka ja että sosiaaliturva olisi sillä tasolla, ettei kenenkään tarvitsisi mennä leipäjonoon."

Yhteinen pöytä Vantaalla

Vuoden keittiöteko 2017.

Kestävän kehityksen sitoumus 2050 -päätunnustus.

Noin 5 000 vantaalaista hyötyy toiminnasta viikottain.

Hyötykäyttää noin miljoona kiloa hävikkiruokaa vuodessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit