Ihmiset & kulttuuri

Koko elämä Koskenkorvan tilalla: "Olen syntynyt peräkammarissa, kotikuusen juurella meidät on vihitty – lakeuksilla maa on vahvempi kuin veri"

Ihmiset & kulttuuri 06.01.2018 Ilmajoki

Martti Koskenkorva jäi jo kertaalleen eläkkeelle pankkipuolelta, mutta Trahteerin yritystoiminta vei mukanaan.


Johannes Tervo
Martti Koskenkorvan kiinnostus historiaan ja rakkaus kotiseutuun vaikuttivat Koskenkorva-museon syntyyn.
Martti Koskenkorvan kiinnostus historiaan ja rakkaus kotiseutuun vaikuttivat Koskenkorva-museon syntyyn.
Johannes Tervo
Martti Koskenkorva on kirjoittanut kuusi täyspitkää romaania. Niistä uusin, Saappaanjäljet, julkaistiin viime joulukuussa.
Martti Koskenkorva on kirjoittanut kuusi täyspitkää romaania. Niistä uusin, Saappaanjäljet, julkaistiin viime joulukuussa.

Koskenkorvan tilan ja monialaisen maaseutuyrityksen Trahteerin isäntä Martti Koskenkorva valmistautuu eläkkeelle jäämiseen.

Koskenkorva valmistui Hyvinkään maatalousoppilaitoksesta agrologiksi vuonna 1974.

"Aluksi viljelin kotitilaani. Pienellä tilalla ei ollut eläimiä ja peltoakin vain sen verran, että päädyin hakeutumaan ulkopuolisiin töihin. Vuoteen 1980 asti olin piiriagrologina", Koskenkorva kertoo.

Pankkimaailmaan hän siirtyi 1981. Mies erikoistui maatalousrahoitukseen Ilmajoen Säästöpankissa.

"Sittemmin työskentelin yhteensä seitsemässä pankissa, viimeisimpänä Nordean maatalousjohtajana. Voisi sanoa, että maatalouden rahoituskuviot ovat tulleet varsin tutuiksi", mies lohkaisee.

Koskenkorva arvioi pitävänsä hallussaan epävirallista maatilojen rahoituspäätösten ja sukupolvenvaihdosten Suomen­ennätystä.

"Arviolta 3 500 maatilojen kauppakirjaa olen tehnyt koko työurani aikana."

Koskenkorvan Trahteeri perustettiin vuonna 1995 ensin sivubisnekseksi. Vuosien saatossa yritystoiminnan mittaluokka on jatkuvasti kasvanut ja monipuolistunut.

"Trahteerin toiminta käynnistyi 1997 pienimuotoisesti tuvassa järjestetyillä ruokatarjoiluilla. Vetovastuussa on koko ajan ollut Päivi-vaimo", Martti Koskenkorva kertoo.

"Tein hetken kolmea työtä, kun olin pankissa, viljelin peltoa ja samalla rakennettiin Trahteeria. 2002 pellot sitten vuokrattiin pois ja 2009 jäin myös eläkkeelle pankista, 28 vuoden työrupeaman jälkeen."

Trahteeriin rakennettiin vuosi­tuhannen vaihteessa 10-paikkainen savusauna ja pieni pesuhuone. "Sen piti jäädä siihen, mutta sitten mopo karkasi yritystoiminnan suhteen täysin käsistä", Koskenkorva muistelee ja naurahtaa.

2000-luvun alkuvuosina rakennettiin ensin uusia saunoja, majoitus- ja kokoustiloja, kesäravintola ja sitten kokonainen kylpylä.

Vuosikymmen sitten Trahteerin kokonaisuus täydentyi omalla museolla.

Idea museosta syntyi, kun toisella puolen Kyrönjokea sijainnut kyläravintola laittoi lapun luukulle.

"Ravintolan yhteydessä oli Koskenkorvan tehtaan museo. Oli vanhoja kossupulloja ja mielenkiintoisia esineitä, keräilyharvinaisuuksiakin. Ravintola aikoi myydä tavarat eniten tarjoavalle, mutta itselläni kirkastui siinä kohdin ajatus, että kyllä esineistön täytyy jäädä tänne Koskenkorvalle."

Koskenkorva-museosta syntyi kokonaisuus, jossa seurataan niin viinatehtaan, alkoholi­politiikan kuin Koskenkorvan kylänkin elämää sadan viime vuoden ajalta.

"Museossa tarkastellaan samalla myös maatalouden kehitystä, se kun on oma leipälajini", Koskenkorva sanoo.

Mies itse on historian harrastaja, mutta museoalan ihmiset ovat jättäneet paikkaan ammatillisen kädenjälkensä.

"Museossa on vaihtuvia näyttelyitä eri teemoilla. On ollut näyttely, jossa käsitellään Kekkosen alkoholinkäyttöä sekä Mannerheimin Ryyppy -aiheinen multimediaesitys."

"Lisäksi on ollut näyttely Könnin kellomestareista tarinoineen", Koskenkorva taustoittaa.

Martti Koskenkorva on syntynyt ja asuu edelleen Ilmajoella Koskenkorvan emätilalla, jonka mukaan koko 2 100 asukkaan Koskenkorvan kylä aikoinaan nimettiin.

"Tila on ollut omassa suvussa vuodesta 1865. Täällä lakeuksilla maa on vahvempi kuin veri, joten monesti sukunimi on otettu tilan mukaan eikä päinvastoin."

66-vuotiaan isäntämiehen sitoutuminen Koskenkorvan multaan on lujaa.

"Olen syntynyt päätalon salin peräkammarissa ja minut on kastettu saman rakennuksen salissa. Vintillä meni poikuus ja kotikuusen juurella meidät on Päivin kanssa vihitty. Kaikki on tapahtunut täällä."

Martti myöntää, että yritystoiminnasta luopuminen ei ole aivan helppoa.

"Poikani Jaakko vaimoineen jatkaa yrittämistä. Kyllähän se huojentaa, että toiminta jatkuu ja säilyy suvussa. Vielä kun löytyisi kokki, niin kokonaisuus olisi koossa."

Koskenkorvan mukaan maaseutuyrittäjyys ei ole taloudellisesti järin kannattavaa ja byro­kratiaa on liikaa.

"Trahteerin kokonaisuus kaikkine remontteineen ja ylläpitokustannuksineen on niellyt valtavasti rahaa. Sanotaanko, että ei tämä sen huonommin kuitenkaan kannata kuin kahden robotin lypsykarjatilakaan."

Myönteistä eläkkeelle jäämisessä vanhan isännän mielestä on ehdottomasti se, että kirjallisille töille vapautuu nykyistä enemmän aikaa.

"Olen kirjoittanut kuusi romaania, mutta jatkossa pystyn syventymään rakkaaseen kirjoitusharrastukseeni entistä paremmin", hän suunnittelee tulevaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit