Ihmiset & kulttuuri

Turun seudun äänet jyräävät muun Suomen arkkipiispanvaaleissa

Ihmiset & kulttuuri 10.01.2018

Turun hiippakunnalla on arkkipiispanvaalissa noin 400 ääntä ja muulla Suomella 320.


Roni Lehti
Turun hiippakunnan merkitys on arkkipiispan vaaleissa tärkeämpi kuin muun Suomen yhteensä, vaikka alueen painoarvoa onkin vähennetty. Arkkipiispanvaalien ensimmäinen ehdokaspaneeli pidettiinkin juuri Turussa joulukuussa. Mukana olivat vasemmalta Ville Auvinen, Heli Inkinen, Ilkka Kantola, Tapio Luoma ja Björn Vikström.

Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018.

Vuodesta 2010 alkaen arkkipiispana toiminut Kari Mäkinen on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle kesäkuun alussa, jolloin uusi arkkipiispa aloittaa.

Äänioikeus arkkipiispan vaalissa on Lounais-Suomessa ja Satakunnassa sijaitsevan Turun arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä alueen seurakuntien valitsemilla maallikkovalitsijoilla. Maallikkoja on yhtä monta kuin pappeja ja lehtoreita eli molempia on 603.

Äänivaltaisia ovat myös kaikki kirkolliskokousedustajat sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet, joita on yhteensä 319. Äänioikeus vaaleissa on 1 525 henkilöllä, joista siis Turun hiippakunnasta 1 206.

Uuden vaalilain mukaan Turun hiippakunnan äänet jaetaan ääntenlaskussa kolmella. Ääniä annetaan yhteensä 721. Arkkihiippakunnan äänien vaikutus on noin 55 prosenttia ja muualla annettujen äänien noin 45 prosenttia lopullisessa laskennassa.

Vuoden 2014 lakiuudistuksen taustalla oli arkkipiispan koko maan kirkkoa koskevien tehtävien suuri merkitys.

Arkkipiispalla ei ole oikeutta johtaa muita hiippakuntia, mutta hän toimii puheenjohtajana kirkolliskokouksessa, kirkkohallituksen täysistunnossa ja piispainkokouksessa ja vastaa ulkomaisista suhteista. Arkkipiispan asemaa kutsutaan latinankielisellä nimityksellä "primus inter pares", ensimmäinen vertaistensa joukossa.

Uusi vaalitapa on nyt käytössä ensimmäistä kertaa.

Vaalilain muuttumisen on arvioitu johtavan siihen, että konservatiivisten arvojen merkitys lisääntyy. Yleensä seurakuntien valitsemia maallikkovalitsijoita on pidetty konservatiivisempina kuin pappeja ja lehtoreita, joiden painoarvo vähenee.

Asiantuntija Kari Latvus Kirkkohallituksesta uskoo muutoksen kuitenkin olevan vähäinen. "Konservatiivisempina pidettyjen Pohjois- ja Itä-Suomen äänestäjien merkitys kasvaa ehkä hieman."

Konservatiivisimpana ehdokkaista pidetään Ville Auvista ja sen jälkeen Tapio Luomaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit