Ihmiset & kulttuuri

Selkokieltä tarvitsee puoli miljoonaa suomalaista – yhä useampi heikosti lukeva hyötyisi selkeämmästä kielestä

Ihmiset & kulttuuri 13.01.2018 Tampere

Ongelmat luetun ymmärtämisessä vaikeuttavat elämää. Erityisesti tökkii viranomaiskieli.


Jukka Pasonen
Viranomaiskielen tulkinta vaatii joskus syvällistä perehtymistä aiheeseen ja lainsäädäntöön. Osa virastoista on jo selkokielistänyt ohjeitaan.

Selkokieltä tarvitsevat ihmiset, joiden on vaikea ymmärtää lukemaansa yleiskieltä. Tähän joukkoon kuuluu jo puoli miljoonaa suomalaista, eikä loppua näy.

”Näyttää siltä, että yhä useampi hyötyisi selkokielisistä teksteistä. Tuon puolen miljoonan henkilön lisäksi noin 20–25 prosenttia väestöstä hyötyisi selkokielestä ajoittain,” Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä sanoo.

Hän allekirjoittaa julkisuudessa viime aikoina usein esitetyn väitteen, että suomalaisten lukutaito on heikentynyt. Kehitys selittyy pitkälti sillä, että emme lue enää kuten ennen. Informaatiota saadaan videoin, kuvin ja äänin, ja moni kokee tekstin lukemisen vaivalloisena.

Tänä visuaalisena aikanakaan emme kuitenkaan lukemisesta pääse.

Ammattiryhmistä esimerkiksi viljelijöiden odotetaan kahlaavan läpi ja myös omaksuvan kymmeniä sivuja maataloustukiin liittyvää tekstiä. Siitä huolimatta, että osa viljelijöistäkin varmasti tuohon mainittuun puolen miljoonan selkoteksti-kohderyhmään kuuluu.

Puhumattakaan siitä, kuinka moni viljelijä on lukemiseen tottumaton. Aivan kuten muissakin ammattiryhmissä.

Maaseutuvirasto ei ole ainoa viranomainen, jonka vaikeaselkoista tekstiä halutaan muokata selkeämmäksi. Leealaura Leskelä sanoo, että viranomaiset pyrkivät ilmaisunsa terävöittämiseen, mutta riskinsä on siinäkin.

”Selkokieleen kuuluu, että teksti on yksinkertaisempaa. Siinä ei avata koko tekstiä, vaan kaivetaan esiin ikään kuin asian pihvi. Viranomaiskielen on juridisesti oltava pitävää, joten viranomaiset ovat tarkkoja yksinkertaistaessaan kieltään. Hyviä kokemuksia kyllä jo on. Esimerkiksi Kela on toteuttanut Selkokeskuksen avulla esitteitään selkokielelle”, Leskelä sanoo.

”Satakunnan sairaanhoitopiirin nettisivujen potilassivut ovat selkokielisiä.”

”Myös Verohallinnossa pohditaan verokorttihaun ohjeistukseen selkokieltä”, hän kertoo.

Leskelä peräänkuuluttaa myös median vastuuta suomalaisten lukutaidon ja etenkin lukuhalukkuuden kohentajana.

”Kielen yksinkertaistamiselle on mediassa tarve. Liian usein toimittajat kirjoittavat itselleen ja toisilleen, eivätkä avaa monimutkaisia asioita riittävän selkeästi.”

Leskelä arvelee, että selkokielen käyttö voi muokata ihmisten suhtautumista lukemiseen. Jos teini-ikäinen poika kokee, ettei ymmärrä lukemaansa, hän ei myöskään halua lukea.

”Selkokielisen tekstin lukemisen myötä tällaiselle lukijalle voi tulla myönteinen kokemus: minähän ymmärsin! Näin lukuharrastus voi alkaa, kun saa positiivisen kokemuksen.”

Erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden lukutaidosta on huolissaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), joka on asettanut kansallisen lukutaitofoorumin lukutaidon petraamiseksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit