Hiilitehtaan yrittäjä Kambodžasta: ”Jos tuotat päästöjä tai riistät työntekijöitä, kuluttajat siirtyvät vähitellen kilpailevien yritysten puoleen"

Toimitusjohtaja Carlo Figà Talamanca (oik.) ja projektipäällikkö Francesco Carocci kiittävät henkilökunnan sitoutuneisuutta. Laatua tarkkaillaan pistokokein päivittäin. 

Sosiaalinen yritys on ensisijaisesti taloudellista liiketoimintaa, vaikka siihen usein yhdistetään jonkinlainen hyväntekeväisyyden leima. Näin korostaa kuuden vuoden yrittäjyyskokemuksensa perusteella Carlo Figà Talamanca.

”Haluan tämän toimivan kannattavasti. Mutta se, että toiminnallani on muukin tarkoitus kuin tuottaa rahaa, tekee yrittämisestä mielekästä”, hän sanoo.

Kambodžalainen grillihilltä tuottava SGFE luokitellaan sosiaaliseksi yritykseksi, koska suurin osa sen työntekijöistä on rekrytoitu Phnom Penhin köyhistä roskankerääjistä.

Yrityksen perusti kaksi ranskalaista kehitysjärjestöä, jotka eivät onnistuneet samaan tuotantoa kannattavalle uralle. Talamanca, joka oli tehnyt järjestöille liiketoiminta-arviot yrityksestä, päätti itse yrittää.

Yhtä hyvin SGFE voitaisiin luokitella ympäristö- tai kiertotalousyritykseksi, yrittäjä muistuttaa.

Se käyttää raaka-aineina kookospähkinän kuoria sekä ylijäämäpuuhiiltä. Myös käyttöenergiansa SGFE kierrättää.

Tulevaisuus on kestävästi toimivien. Myös McDonalds’in kaltaisten jättien on ryhdyttävä ottamaan huomioon niin sosiaaliset, taloudelliset kuin ympäristövaikutukset, Talamanca uskoo.

”Jos tuotat kasvihuonekaasu- tai muita päästöjä, hakkaat puuta tai kalastat laittomasti tai riistät työntekijöitä tai raaka-aineen toimittajia, kuluttajat siirtyvät vähitellen kilpailevien yritysten puoleen. Tai sitten käy niin, että lainsäätäjä laittaa yhtä kovempia vaateita.”

”Ennemmin tai myöhemmin olet ulkona bisneksestä.”

Italialainen työskenteli aiemmin start-up-yrityksien arviointiin erikoistuneen konsulttiyrityksen johtajana kotimaassaan ja Yhdysvalloissa.

”Liiketoiminnan perusta on kuitenkin aina asiakkaiden tarve.”

Puuhiili – suomalaisille tutumpi grillihiili – on selvästi yleisin ruuanlaiton energialähde Kaakkois-Aasiassa ja myös Afrikassa. Sähkö- tai kaasuliedet ovat edelleen harvinaisia, jopa pääkaupunki Phnom Penhissä. Tämä pätee niin ravintoloihin ja katukeittiöihin kuin koteihin.

”Kambodžalaiset kuluttajat eivät vielä ole kovin ympäristötietoisia. Hyvä laatu on se, mikä myy”, Talamanca kuvaa.

Viisi ensimmäistä vuotta yrittäjällä meni tuotantomäärän nostoon tasolle, jossa toiminta on kannattavaa.

Samalla on tehty ja tehdään edelleen rutkasti työtä myynnissä. Perinteisesti tuotetun puuhiilen suosio on vankka. Pieniä tuottajia on paljon, eivätkä he osaa välttämättä hinnoitella tuotetta.

Lisäksi puuhiiltä tuotetaan laittomasti hakatuista metsistä, mikä ylläpitää osaltaan metsäkatoa. Kambodžalla on ikävä asema yhtenä maailman kärkimaista laittomien hakkuiden ja metsäkadon suhteen.

Kookospähkinän kuorista valmistettu hiili palaa pidempään ja savuttaa vähemmän kuin perinteinen puuhiili. Lisäksi se aiheuttaa vähän rasvan roiskumista, Talamanca listaa oman hiilen myyntivaltit.

Perinteinen puuhiili on saanut arvonlisäveroalennuksen, mikä vääristi kilpailua. SGFE onnistui vakuuttamaan verohallinnon ja sai myös veroalennuksen viime vuonna, mistä yrittäjä on todella helpottunut.

Nyt Talamanca suunnitteleekin uutta tuotantolaitosta pääkaupungin ulkopuolelle, koska nykyinen tontti ei mahdollista tuotannon laajentamista.