Ihmiset & kulttuuri

Urheiluministeri Terhon vaatimaton mitalitoive Suomen joukkueelle: "Enemmän kuin kesäolympialaisista olisi hyvä saada"

Ihmiset & kulttuuri 02.02.2018

Opetus- ja viestintäministeriö on rahoittanut huippu-urheilua suoraan yli 49 miljoonalla eurolla kolmen viime vuoden aikana


Emmi Korhonen
Urheiluministeri Sampo Terho sytytti tulen vuoden 1952 olympialaisten tulimaljaan Suomen itsenäisyyden kunniaksi 5. joulukuuta 2017. Ministeri lähtee edustamaan Suomea talviolympialaisiin Koreaan.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) toivoo Suomen menestyvän tulevissa talviolympialaisissa. Olosuhteet menestykselle on ainakin luotu.

Ministeriö on jakanut vuosina 2015–2017 suoraa rahoitusta huippu-urheilun tukemiseen yhteensä 49,3 miljoonaa euroa.

"Se ei ole toki kaikki huippu-urheilun saama rahoitus. Rahoitus tulee useasta eri kanavasta."

Terho haluaa puolustaa yhteiskunnan jakaman rahan määrää.

"Nykyään menestymiseen vaaditaan ammattimaista valmistautumista ja ammattimaista valmennusta."

Terho ei halua asettaa olympiaurheilijoille vaatimusta mitalimäärän suhteen.

"Enemmän kuin kesäolympialaisista olisi hyvä saada."

Huippu-urheiluun kanavoidaan valtionavustuksia ja valtion rahoitusta montaa eri reittiä.

"Valtionrahoitus on 2000-luvulla selvästi kasvanut ja on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa euroa korkeammalla vuositasolla kuin 2000-luvun alussa", kertoo ylijohtaja Esko Ranto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Rannon johtama nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto valmistelee liikuntaan liittyvät talousarvioesitykset. Ylijohtaja on päätöksentekijä myös monessa avustuksessa.

"Olympiakomitea on saanut meiltä yleisavustusta vuodessa runsaat 5 miljoonaa euroa sekä huippu-urheiluyksikölle erillisen avustuksen, joka on suuruudeltaan noin 7 miljoonaa euroa. Lisäksi olympiakomitea on saanut joitakin pienempiä erityisavustuksia."

Korean olympiamatkaa on tuettu noin 100 000 eurolla.

"Kun otetaan huomioon vielä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ja urheiluakatemioiden valtionavustukset sekä valtion urheilija-apurahat ja eräät muut tuet, nousee huippu-urheilun keskitetty tuki yli 15 miljoonaan euroon."

Toinen huippu-urheilun avustusreitti kulkee lajiliittojen kautta.

"Jaamme valtakunnallisille liikuntajärjestöille yleisavustuksia noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä raha käytetään liitoissa pääosin muuhun kuin huippu-urheiluun, mutta liittojen kokonaisrahankäyttöön suhteutettuna voidaan arvioida, että runsaat 10 miljoonaa euroa voisi olla huippu-urheilun osuus."

Kokonaisuutena huippu-urheiluun ohjautuu toiminnallista valtiontukea arviolta noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.

"Tarkkaa summaa on mahdotonta sanoa, koska valtionavustus on vain osa lajiliittojen tuloista eikä yleisavustusta korvamerkitä."

Ylijohtaja muistuttaa, ettei edellä mainittuihin lukuihin sisälly liikuntapaikkarakentamisen tuki. Valtio tukee liikuntapaikkarakentamista keskimäärin noin 30 miljoonalla eurolla vuodessa.

"Liikuntapaikat ovat tietenkin kaikkien liikunnanharrastajien, siis myös huippu-urheilijoiden, käytössä."

Suomen olympiakomitea on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä viime vuonna pelkästään yleisavustuksena ja huippu-urheiluyksikön avustuksena yli 12 miljoonaa euroa. Summa ei kuitenkaan kokonaisuudessaan kohdistus huippu-urheiluun.

"Lisäksi on ollut pienempiä erityisavustuksia muun muassa olympiamatkaan ja valmentajien tukeen."

Urheilujärjestöille vuosittain jaettavasta noin 40 miljoonan euron potista noin kolmanneksen arvioidaan päätyvän huippu-urheilun tukemiseen.

"Voidaan arvioida, että 20–30 prosenttia menisi huippu-urheiluun, mutta se on vain arvio."

Olympiakauteen yhteiskunnan sijoittamaa rahamäärää on vaikea laskea.

"Tähän kysymykseen on mahdotonta vastata tarkasti, koska kaikki lajit eivät ole olympialajeja ja koska lajiliittojen sisäinen rahankäyttö ei ole tarkasti ohjattua. Mutta kyllä koko neljän vuoden olympiadilla varmaan yhteensä yli 100 miljoonan euron mennään."

Aiheeseen liittyvät artikkelit