Ihmiset & kulttuuri

Suomen ylpeys ja maailman ykkössija: Maksuton kouluruokailu kaikille lapsille jo 70 vuotta

Ihmiset & kulttuuri 12.02.2018 Mäntsälä

Kouluruokailu on oppimistapahtuma, joka toistuu joka koulupäivä vähintään kymmenen vuoden ajan. Se on valtavan suuri mahdollisuus, iloitsee Marjaana Manninen.


Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita maailmassa, joissa on maksuton kouluruokailu kaikille lapsille koko maassa.

Suomessa 70 vuotta sitten kaikille koululaisille taattiin maksuton ateria, joka oli yleensä lämmin keitto, puuro tai velli. Eväsleivät ja maito tuotiin kotoa ja lisäksi laki velvoitti lapset tekemään kohtuulliseksi katsottavan määrän työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi koulukeittolaa varten. Opettajan piti ohjata tätä toimintaa.

"Jo silloin kouluruuassa oli hienot elementit: opettaja ohjaa, lapset osallistuvat. Vuonna 2004 kouluruokailu otettiin osaksi opetussuunnitelman perusteita ja oppilashuoltoa ja vuonna 2014 siitä tuli oppimistapahtuma", selvittää opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Manninen on ylin kouluruuasta vastaava virkamies. Moni kansainvälinen kollega kuulee häntä ihaillen, sillä Suomi on Ruotsin ohella ainut maa maailmassa, missä maksuton kouluruokailu toteutuu koko maassa.

"Kouluruokailu on mahdollistanut äitien työssäkäynnin ja sen, että lapset käyvät koulupäivän loppuun. Se opettaa säännölliseen ruokailurytmiin ja pitää yllä suomalaista ruokakulttuuria", Manninen luettelee.

Kouluruoka ei ole vain vatsantäytettä ja ravintoa, vaan paljon muutakin. Siinä opitaan niin vuorovaikutustaitoja, eettisyyttä, kestävää kehitystä kuin ruuan reittejä.

Perheen yhteiset ruokahetket ovat tiukassa, joten on hyvä, että ainakin koulussa syödään kerran päivässä yhdessä.

"Tässä on syntynyt hienoa monialaista yhteistyötä", Manninen kiittää ja viittaa esimerkiksi Opetushallituksen kouluruokailufoorumiin, ELO-säätiön kouluruokakilpailuun ja MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen työhön ruuan reittien tutuksi tekemiseksi.

"Meillä on hyviä työvälineitä, kuten kouluruokadiplomi, joka motivoi kehittämään."

Manninen iloitsee saadessaan olla kehittämässä niin hienoa asiaa kuin kouluruokailu on. Hän toivoo, että myös kouluruokailun toimijat suhtautuisivat työhönsä intohimolla ja ylpeydellä.

"On kunnia-asia, että oppilaat syövät ja viihtyvät kouluruokalassa, eikä niin, että tuotetaan ruokapalveluita mahdollisimman halvalla ja tehokkaasti. Kouluruokailulla on iso merkitys kansantaloudelle, oppimiselle ja perheille."

Aiheeseen liittyvät artikkelit