Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Esko Valtaoja: "Ympäristöongelmat ovat ohimeneviä ja pieniä ongelmia, ja ne ovat täysin ratkaistavissa"

Ihmiset & kulttuuri 23.08.2017 Helsinki

Esko Valtaojalta ilmestyy uusi tulevaisuutta käsittelevä kirja lokakuussa. Hän uskoo, että ongelmat ovat ratkaistavissa teknologian ja uusien ratkaisujen avulla.


Lari Lievonen
Esko Valtaoja kehottaa viljelijöitä katsomaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen menneisyyden sijaan ja pohtimaan, miten vähemmällä energialla ja resursseilla voisi saada enemmän aikaan. "Maailman mahdollisuudet ovat vasta tulossa."

Tähtitieteilijä Esko Valtaojalla ei ole aikaa harrastaa. Sitä paitsi harrastaminen on hänen mielestään varsin turhaa.

Valtaoja tekee eläkkeellään mieluummin jotain hyödyllistä.

"Minä kirjoitan ja teen paljon puhekeikkoja. Lähetin juuri uusimman kirjan version kustantamolle."

Kirjan nimi on Kohti ikuisuutta. Se julkaistaan lokakuussa Turun kirjamessuilla.

Kirja jatkaa Valtaojan teoksille ominaiseen tyyliin tieteen kansantajuistamisen linjalla. Teoksessa pyritään katsomaan maapallon tulevaisuutta pidemmällä mittakaavalla.

Valtaojan mukaan nykyaikakaudelle tyypillistä on tulevaisuuden tarkastelu turhan lyhyellä tähtäimellä.

"Lyhyellä ajanjaksolla ne asiat, joista olemme nyt huolissamme, ovat sadan tai tuhannen vuoden päästä vain huvittavia. Esimerkiksi ympäristöongelmat ovat ohimeneviä ja pieni ongelmia, ja ne ovat täysin ratkaistavissa", Valtaoja vakuuttaa.

Valtaoja onkin tunnettu tulevaisuudenuskostaan. Hän luottaa, että ihmiskunta kykenee selvittämään tämän hektiset haasteensa teknologian ja parempien ratkaisujen myötä.

Hänen näkemyksensä perustuu puhtaasti menneisyyteen. Ihminen on selvinnyt aiemminkin monista asioista kehittyneen teknologian ja ratkaisujen avulla.

"Teknologia on kuitenkin vain väline, se ei yksin pelasta maailmaa. Teknologia antaa mahdollisuudet, ja on meistä kiinni, hyödynnämmekö niitä."

Tärkeää on uskoa tieteeseen, ei mielipiteisiin. Vaihtoehtoiset faktat eivät ole Valtaojan mielestä mikään Donald Trumpin oma keksintö, vaan ne ovat aina uponneet hyvin osaan ihmisistä.

"Ihmiset uskovat punaiseen tupaan ja perunamaahan sekä muihin hömpötyksiin. Tykätään uskoa kivoihin ja söpöihin asioihin. Mutta mielipiteillä ei ole merkitystä, vaan faktoilla."

Nykyisistä energiamuodoista ydinvoima ja aurinkoenergia ovat Valtaojan mielestä pitkällä tähtäimellä ainoita varteenotettavia puhtaan energian ratkaisuja. Tulevaisuudessa voidaan mahdollisesti tuottaa myös fuusiovoimalla energiaa.

Sen sijaan energian säästäminen ei ole Valtaojan mukaan ratkaisu.

"Tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän energiaa teknologian ja talouden kehittyessä."

Valtaojan mielestä on lisäksi oikeudenmukaista, että muukin maailma saa saman elintason mikä rikkailla mailla on tällä hetkellä – ja se vaatii energiaa.

Uusi teknologia ja siirtyminen aineellisesta aineettomaan mahdollistaa Valtaojan mukaan suunnattoman energian ja luonnonvarojen säästön.

"Teknologiaa hyödyntämällä saamme vähemmästä enemmän. Siitä se talouskin nousee."

Hän kuitenkin muistuttaa, että teknologian kehittyminen vaatii rahaa koulutukseen – ja koulutuksesta on päinvastoin leikattu rahaa viime vuosina.

Valtaoja myöntää, että tällä hetkellä suurin ihmiskuntaa kohtaava ongelma on ilmastonmuutos. "Itse aiheutetuista ongelmista siis", hän tarkentaa.

Hän pitää tärkeänä, että maailmassa saavutettaisiin globaali, oikeudenmukainen yhteisö. Se mahdollistaisi ratkaisujen löytymisen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, sodissa ja muissa koko maailmaa koskettavissa ongelmissa.

"Ilmastonmuutos on puhtaasti poliittinen ongelma, joka on täysin ratkaistavissa. Yhteiset ongelmat vaativat yhteiset ratkaisut. Ei voi alkaa rakentaa muuria ihmisryhmien välille, vaikka jotkut niin haluaisivatkin tehdä", hän selittää.

Valtaojan mielestä maailman suurin ongelma on ihminen itse. "Mutta olemme me siinäkin edistytty. Villeillä todennäköisyys kuolla oli paljon suurempi kuin mitä se on nykyään."

Valtaoja ei usko, että väestönkasvu aiheuttaa suuria ongelmia ruokaturvaan normaalioloissa.

Hän muistuttaa, että vihreä vallankumous 1960–1980-luvuilla mullisti koko maailman ruuantuotannon. Pitkälti sen ansiosta maailmassa tuotetaan nykyään jo enemmän ruokaa kuin kulutetaan.

"Maailmassa on jo enemmän ylipainoisia kuin aliravittuja. Ruuan määrä ei siis ole niinkään se haaste vaan ruuan epätasainen jakautuminen."

Lisäksi ruuantuotannon ympäristövaikutukset ja ruuan hävikki ovat suuria haasteita, jotka tulisi ratkaista – jälleen kerran teknologialla ja uusilla ratkaisuilla.

"Lihansyönnin vähentäminen ja keinoliha ovat myös tehokkaita keinoja vähentää ympäristövaikutuksia."

Luomutuotannon tulevaisuuteen Valtaoja ei usko. Suurin ongelma on hänen mielestään se, että saman ruokamäärän tuottamiseen tarvitaan luomussa suurempi maa-ala.

Osa luomutuotannossa käytettävistä menetelmistä on kuitenkin hyviä ja niitä voisi soveltaa tavanomaisessakin ruuantuotannossa, hän myöntää.

Millaisessa maailmassa sitten elämme sadan vuoden päästä?

Maailma on silloin Valtaojan mukaan ainakin huomattavasti rikkaampi ja ruuantuotanto huomattavasti tehokkaampaa. Kasvintuotanto on tehokasta ja intensiivistä ja liha – lukuun ottamatta joitain hifistelyjä – kasvatetaan laboratorioissa.

"Mutta loppujen lopuksi tulevaisuus on sellainen, millaiseksi sen itse teemme", Valtaoja sanoo ja hymyilee.

Kalastaminen on Valtaojan mielestä turhaa ja kyseenalaistakin, jos kaloja ei aio syödä.

Liekö sitten kohtalon ivaa, että hänen onkeensa kävi kala kiinni tämän tästä, moni niistä nielaisemalla koukun vieläpä oikein syvälle.

Onginta Helsingin Töölönlahdella tuotti neljä ahventa, joista isoin oli 17 sentin pituinen. Lukuisia kaloja pääsi karkuun.

Neljällä kalalla Valtaoja siirtyy MT:n Ongella-sarjan kilpailussa toiseksi. Vain kovan luokan kalamies Ruuskanen on kuudella kalallaan Valtaojaa edellä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit