Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Hauskanpito ja kesätapahtumat pitävät kylät elossa

Ihmiset & kulttuuri 01.08.2017

Kyläkoulujen ja -kauppojen vähentyessä on kylien yhteisöllisyys kyläläisten oman toiminnan varassa.


Pekka Fali
Viisi vuotta sitten Timo Luoma muutti kylään, josta hän ei tuntenut ketään. Nyt hän on pohjoispohjanmaalaisen Alpuan kylätoimintayhdistyksen varapuheenjohtaja ja yksi kyläaktiiveista.

Tarinat, historialliset kohteet ja perinteiset juhlat luovat kyliin yhteisöllisyyttä. Tämä yhteenkuuluvuus on puolestaan elävien kylien perusta. Näin sanoo aihetta tutkinut yliopiston­opettaja Kaisu Kumpulainen Jyväs­kylän yliopistosta.

”Kylät eivät ole enää luonnollisia yhteisöjä. Ei ole itsestään selvää, että kylien yhteisöllisyys olisi kauhean voimakasta”, Kumpulainen sanoo.

Kyläkoulujen ja -kauppojen vähentyessä kaikenlaisen toiminnan järjestäminen on jäänyt monin paikoin kylätoimikuntien ja -yhdistysten vastuulle.

Timo Luoma muutti viisi vuotta sitten Oulusta Raahen Alpuan kylään. Etäisyyttä vanhaan kotikaupunkiin oli liki sata kilometriä eikä kylässä asunut yhtään tuttua.

”Muutin lähinnä työn perässä, ja aloin katsella millaisia asuntoja suunnilleen samalla suunnalla olisi tarjolla”, Luoma kertoo.

Uudelle kyläläiselle luovutettiin Alpuan kyläkirja. Pian Luoma hakeutui kylätoiminta­yhdistykseen, jonka vara­puheenjohtajana hän tällä hetkellä toimii.

”Lähdin mukaan, koska yhdistyksessä pääsee tutustumaan paikkakuntalaisiin ja ihan vaan harrastuksenkin vuoksi.”

Kylän oma kulttuuri on yhteisöllisyyden kannalta hyödyllinen kahdella tavalla. Ensinnäkin yhteinen kulttuuri luo juuria ja kiinnittää ihmisiä kotipaikkaansa.

”Esimerkiksi kulttuuriperintö ja sen vaaliminen sekä paikallinen identiteetti ovat tärkeitä. Pitää miettiä, mikä on erityistä juuri omassa kylässä”, Kaisu Kumpulainen sanoo.

Toisaalta kylän yhteisöllisyys ei voi perustua vain menneisyyteen tähyilyyn. Kaunis maisema, historiallisesti arvokas vierailukohde tai hullunkurinen kesätapahtuma luovat yhteishenkeä.

”Ihmisillä pitää olla hauskaakin. Kulttuurilla on tärkeä tehtävä siinä, että ihminen sitoutuu kotikyläänsä.”

Alpuan kylässä toimii muutamia yhdistyksiä, ja tarjolla on monenlaisia harrastuksia aina pianopiiristä painonhallintaryhmään. Etenkin liikunta tuntuu kiinnostavan kyläläisiä.

”Liikuntaan on löytynyt innokkaita, jotka ovat alkaneet ohjata kaikenlaista”, Timo Luoma sanoo.

Monesti kyläyhteisöjen ongelma on se, että aktiivisimpia talkoolaisia on vain kourallinen. Kun joku sairastuu, muuttaa tai yksinkertaisesti väsyy talkootöihin, voi kylän yhteinen tekeminen ja samalla yhteishenki romuttua.

Alpuan yhdistyksissä toimitaan parinkymmenen hengen ydinjoukon voimin, tarvittaessa apua saadaan muiltakin kyläläisiltä. Luoman mukaan samat ihmiset pyörivät useammassakin yhdistyksessä, joten tarkkaa kyläaktiivien määrää on vaikea arvioida.

Kesä on monissa kylissä kiireisintä aikaa. Kesäteatterit tarjoavat viihdykettä, ja erinäisillä kesätapahtumilla pyritään houkuttelemaan niin oman kylän asukkaita kuin vieraita kauempaakin.

”Ennen kyläjuhlat olivat kylän sisäisiä juttuja, mutta nykyään niihin toivotaan ihmisiä muualtakin. Toiminta ei ole niin sisäsiittoista kuin se oli vuosikymmeniä sitten”, Kaisu Kumpulainen sanoo.

Tapahtumilla pyritään toki houkuttelemaan turisteja, mutta niillä on myös tärkeä tehtävä identiteetin rakentamisessa.

”Esimerkiksi kuntaliitosten jälkeen kylissä pidetään tärkeänä näyttää ulkopuolelle, että täällä ollaan elossa ja olemassa. Oman kulttuurin avulla näyttäydytään muille.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit