Kolmevuotiaatkin tanhuavat Kaustisen kansanjuhlilla – Katso video lasten herttaisesta tanssiesityksestä

Sara Ylipihlajamaa, 8, ja Nuutti Timonen, 13, ovat harrastaneet kansantansseja kolmevuotiaasta saakka. Jemina Kiiski, 14, aloitti tanssimisen muutettuaan Kaustiselle alakouluikäisenä. 

Tuhannen sinfoniamuusikon rinnalle pitäisi palkata sata kansanmuusikkoa, nimenomaan kylämuusikoita.

Humps vaan, pieni tyttö kansallispuvussa pyllähtää maahan kesken esityksen. Tuskinpa tuota kukaan muu huomaa, sillä tytön ympärillä yli 200 tanssijaa jatkaa rytmikästä askellustaan.

Mukana on teini-ikäisiä, jotka kantavat pukujaan ylväästi, ryhti suorassa. Mutta sitten on myös pieni poika, joka ei saa itkua loppumaan. Ja lapsia, jotka meinaavat kompastua jalkoihinsa, kun silmät hakevat yleisön joukosta omia vanhempia.

Tämä on tärkeä hetki etenkin tanssijoista nuorimmille. Syksyllä aloittanut 3–4-vuotiaiden tanhuajien ryhmä on ensimmäistä kertaa esiintymässä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ja vieläpä juhlavuonna. Kun Suomi täyttää sata vuotta, järjestetään Kaustisen juhlat 50. kerran.

”Mitä satavuotias Suomi voisi antaa kansanmusiikille ja Kaustiselle? Tuhannen sinfoniamuusikon rinnalle pitäisi palkata sata kansanmuusikkoa, nimenomaan kylämuusikoita”, kansanmusiikin emeritusprofessori ja laulaja Heikki Laitinen julistaa juhlapuheessaan.

Professori on huolissaan kansanmusiikin tilasta. Musiikkiopistot keskittyvät edelleen klassiseen musiikkiin kansanmusiikin jäädessä auttamatta syrjään.

Laitinen kehaisee Käpylän musiikki­opiston kansanmusiikin osastoa sekä Pakilan musiikkiopistoa.

”Mutta nekin ovat Helsingissä, hitto vieköön. Tarvitsisimme nimenomaan maaseudun musiikkiopistoihin kansanmusiikin opetusta, siellä se voisi vahvistaa paikallisuutta. Siihen klassinen puoli ei pysty, koska kaikki nuotit tuodaan kuitenkin Saksasta.”

Yhdentoista kuukauden ikäinen Ea-Birka Mannerjoki lienee nuorimpia Kaustisella ukulelensoittoa harjoitelleista. Viljo Mannerjoen ja Mathilda Follendin apu on kuitenkin tarpeen. 

Matti Ylitalo kävi Kaustisella ensimmäisen kerran vuonna 1980. Sittemmin hän on ollut vakiovieras juhlilla. Huuliharppua soittava mies kantaa esiintymisiinsä mukanaan kymmeniä huuliharppuja itse tekemässään kantolaukussa. 

Venla Kivioja ja Eeva Virtanen esittivät omaa lastenmusiikkiesitystään. 

Kaustisella kansanmusiikki ja -tanssi eivät suinkaan kituuta, päinvastoin. Kaustisen Nuorisoseuran Ottosten ryhmissä tanssii viikoittain yhteensä 170 lasta, nuorta ja aikuista. Kunnioitettava määrä noin 4 300 asukkaan kunnassa.

Viime syksynä kiinnostusta oli jopa ennätyksellisen paljon. 3–4-vuotiaiden ryhmään haki 60 lasta, kun tilaa olisi ollut vain 20:lle. Paikka saatiin lopulta järjestettyä 40 tanssijalle.

Eräs mies kertoi, että hänen veljenpoikansa oli pettynyt, kun ei päässyt mukaan. Poika oli kysynyt, pääsisikö edes reunapaikalle, tanssimaan ihan areenan reunaan, tanssiohjaaja Marika Timonen kertoo.

Kun kaikki ympärillä tanssivat, harrastukseen on helppo lähteä mukaan. 14-vuotias Jemina Kiiski on harrastanut kansantansseja kuutisen vuotta.

Muutin silloin Riihimäeltä Kaustiselle. Kaikki silloiset kaverit harrastivat, niin piti itsekin kokeilla.

Tiistain tanssillisessa Mukulamatineassa Kiiski oli yksi kahdestasadasta tanssijasta.

En olisi luultavasti aloittanut tätä harrastusta, jos en olisi muuttanut Kaustiselle, Kiiski sanoo.

Festivaaliravintolassa tarjoillaan aamupala päivittäin sadoille ja lounas jopa 2 500 festivaalikävijälle. Fazer Food Servicen asiakkuuspäällikkö Tuija Niemen ja keittiömestari Riikka Laurilan mukaan kasvikset ja liha ovat kotimaisia, ruisleipä kaustislaisen leipomosta. Sämpylät leivotaan itse. Vegaaniselle vaihtoehdolle on jatkuvasti enemmän kysyntää. 

Keskipohjanmaalaisen kunnan suurimman tapahtuman nimi on virallisesti Kaustinen Folk Music Festival. Englanninkielistä nimeä kuulee alueella harvoin.

”Hyvää juhlan jatkoa”, toivottaa makkaraperunansa pukkipöydän ääressä syönyt nainen tuntemattomalle.

”Hauskaa juhlaa”, päättää Heikki Laitinenkin avajaispuheensa.

Ennen kaikkea maanantaina alkanut viikon kestävä tapahtuma on juhla, jossa nautitaan musiikista, tanssista ja etenkin yhdessä tekemisestä.

Jo ensimmäisenä päivänä jamit jatkuvat yön pikkutunneille asti. Seuravana aamuna hieman toisenlainen kohdeyleisö kerääntyy kymmeneksi lastentelttaan opettelemaan ukulelen soittoa Ukulissujen kanssa.

Teltan nuorin soittaja lienee yhdentoista kuukauden ikäinen Ea-Birka Mannerjoki Naantalista. Kielien rämpytys onnistuu hyvin, ja toimii ukulele rumpunakin. Välillä soitinta täytyy vähän nuolaista tai halata.

Iltapäivällä Santerin kabinetin hämärässä esiintyy puolestaan Trio Kolme-M. Yhtyeessä huuliharppua soittava Matti Ylitalo tuli ensimmäistä kertaa kansanmusiikkijuhlille vuonna 1980. Yhden päivän visiitti koukutti, Ylitalo on käynyt juhlilla siitä lähtien.

”Musiikki on kiinnostanut aina. Sain ensimmäisen huuliharppuni 10-vuotiaana, ja yritin saada opetustakin Rovaniemellä. Sellistiopettaja sanoi, että tuossa on poika piano, ala hakata. Se ei jäänyt sormiin, mutta huuliharppua aloin soittaa peräkammarissa.”

Juhlavuoden kunniaksi Kaustisella on heittäydytty nostalgiaan ja kunnioitettu mestaripelimanneja. Kansanmusiikin ja -tanssin ei kuitenkaan tarvitse kurkkia vain menneeseen. Ensi vuoden juhlille myydään jo lippuja, ja puheissa vilisee ideoita sadansille festivaaleille 50 vuoden päähän.

Kansanperinnettä voi venytellä hyvinkin moderneihin suuntiin. Uusi Iltavilli-ohjelma lupaa kreisibailausta tanhutyylillä, oululainen kansantanssiryhmä Hässäkkä puolestaan tanssii Ultra Bran musiikin tahtiin. Viime vuoden juhlilta suosioon noussut Kalevauva.fi taas ammentaa sanoituksensa netin keskustelupalstalta.

”Nuoret määrittelevät itse kansanmusiikkinsa, säveltävät ja runoilevat sen itse. Uusi sukupolvi on valloittanut kansanmusiikin ja Kaustisen”, summaa Heikki Laitinen.

Ties mitä tanhuttavaa ensiesiintymisensä nyt Kaustisella tehneet 3–4-vuotiaat vielä keksivät.

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat jatkuvat 16.7. asti.