Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Kotikoulu tarjoaa turvallisuutta ja rauhaa, vaikka kaverit voivat joskus olla "sikaraivostuttavia"

Ihmiset & kulttuuri 29.04.2017

Kotikoulua käy Suomessa noin 300 lasta. Kotikoulun kustannukset ovat vanhempien vastuulla. Yksi oppilas tulee vuodessa maksamaan keskimäärin 8 000 euroa.


Päivi Karjalainen
Kotikoulun luokassa on tekemisen meininki. Eturivissä eskarilaiset, vas. Kosti Kumpulainen ja Matias Isohanni, takarivissä Konsta Kumpulainen, opettaja Tero Pökkylä, vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Satu Kumpulainen ja Pauanne Kannussaari.

”Joskus nuo pojat ovat sikaraivostuttavia, mutta joskus taas on tosi kivaa leikkiä niiden kanssa”, sanoo Eskolan koulun ainoa tyttö, tokaluokkalainen Pauanne Kannussaari Eskolan kotikoulun nelos- ja viidesluokkalaisista kavereistaan. Ei epäilystäkään, etteikö tomera tyttö pärjäisi poikavaltaisessa yhteisössä.

Pauanne sanoo pitävänsä koulustaan todella paljon. ”Tykkään siitä, että salissa on liaaneja. Parasta koulussa ovat liikuntatunnit, ja matikasta tykkään, ja kuvaamataidosta. Parhaat kaverini tulevat tutustumaan kouluun nyt keväällä, ja todella toivon, että hekin tulevat tänne syksyllä”, Pauanne sanoo.

Eskarilainen Matias Isohanni on ennen välipalataukoa saanut valmiiksi ”dinosaurusta tutkivan” piirustuksensa ja liittää sen rutinoituneesti kansioonsa.

Puhe kotikoulusta saattaa johtaa ajatukset keittiönpöydän ympärille kootusta lapsikatraasta, jota vanhempi tai kotiopettaja opettaa. Tämä ei kuitenkaan ole Eskolan systeemi.

Eskolan kotikoulu päätettiin perustaa, koska kaupunki lakkautti keskellä kylää toimineen ala-asteen vuonna 2013. Ne vanhemmat, jotka eivät halunneet lähettää lapsiaan koulukyydeillä keskustaan, ryhtyivät itse vastaamaan koulun jatkuvuudesta.

Satu Kumpulainen ei halunnut lastensa joutuvan käyttämään koulumatkoihinsa tunteja päivittäin. Hän on myös vakuuttunut siitä, että pienen koulun turvallinen, stressitön ympäristö on alakoululaisille hyväksi ja tuottaa vahvan itsetunnon.

”Minulle oli itsestään selvää, että pienet pojat eivät lähde pitkien matkojen taakse ja isoihin yksiköihin”, hän sanoo.

Kumpulaisten kaksi nuorinta lasta saavat nauttia kotikoulun rauhallisuudesta ja pienen ryhmän eduista. Äiti pitää sitä erityisen tärkeänä eskaria käyvälle Kostille, joka sairastaa epilepsiaa ja on todennäköisesti aistiyliherkkä.

Opetus tapahtuu luokassa vanhempien palkkaaman opettajan johdolla. Luokka sijaitsee koulurakennuksessa, jonka kylän asukkaiden perustama Eskolan kyläpalvelu Oy osti kaupungilta. Koulun lisäksi talossa toimii muun muassa Tenavatallin päiväkoti, ja keittiössä valmistuu ruokia lapsille sekä vanhuksille kotiin vietäväksi.

”Isossa ryhmässä pärjää keskiverto-oppilas – erityisen lahjakkaita ei pysty huomioimaan, ja heikoimmat putoavat kärryiltä”, opettaja Tero Pökkylä toteaa. Hänellä itsellään sen sijaan on Eskolassa riittävästi aikaa kaikille – aikaa varmistaa, että perusasiat niin lukuaineissa kuin liikunnassakin tulevat kunnolla omaksutuiksi. On aikaa oppia tuntemaan oppilaat, ja näillä mahdollisuus tutustua hyvin toisiinsa.

Sellainen ilmiö kuin kiusaaminen loistaa opettajan mukaan poissaolollaan pienessä koulussa.

Kotikoulujen tarkka määrä Suomessa ei ole tiedossa, mutta opetusneuvos Ulla Laine opetushallituksesta arvioi niiden piirissä olevan noin 300 lasta.

Kotikouluissa vastuu opetuksen järjestämisestä ja oppivelvollisuuden täyttymisestä on ylläpitäjillä, useimmiten vanhemmilla. Vastuu ja taloudellinen taakka ovat näiden harteilla, koska monet kunnallisten koulujen edut puuttuvat.

Syyt kotikoulujen perustamiseen ovat moninaisia.

”Taustalla voi olla uskonnollisia näkemyksiä, tai kodin arvot ovat joutuneet törmäyskurssille koulun arvojen kanssa. Joskus syynä voi olla perheen lähteminen maailmalle, jolloin vanhemmat vastaavat opetuksesta tietyn ajan. Lapsen sairaus tai muut ongelmat voivat johtaa kotiopetukseen, samoin koulujen lakkauttamiset ja pitkät koulumatkat”, Ulla Laine luettelee.

Laine tietää kotikoulun ylläpitämisen olevan huoltajille yleensä työlästä ja kallista.

”Yksi oppilas tulee vuodessa maksamaan keskimäärin 8 000 euroa. Ja mitä pienempi yksikkö on, sitä vaikeampi on tarjota kaikki opetussuunnitelman mukaiset oppiaineet.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit