Näin teet kestävän saunavihdan mestarin opeilla

1. Leikkaa rauduskoivusta 
noin 60 senttiä pitkä sidontaoksa. Kuori varsi summittaisesti puukolla tyvestä kohti latvaa ja leikkaa pois sivuoksat niin, että niistä jää jäljelle muutaman sentin tynkiä. Kuva: Kari Salonen

2. Kieputa sidontaoksaa ylhäältä alas asti kuin kiertäisit kampea. 
Kierteet tekevät oksasta kestävän. Sen jälkeen katkaise sivuoksien tyngät ja viimeistele kuoriminen puukolla. Kuva: Kari Salonen

3. Ota reilu määrä suurin piirtein samanmittaisia vihtaoksia ja ala koostaa vihtaa oksa kerrallaan. Pyörittele vihtaa kädessä ja lisää oksia samalla vaillinaisiin kohtiin. Käsituntumalla tietää, kun oksia on riittävästi ja vihta on omaan makuun sopivan paksuinen. Kuva: Kari Salonen

4. Sido vihta. Työnnä sidontaoksa vihdan varren läpi suurin piirtein keskeltä, läheltä lehtinippua. Kuva: Kari Salonen

5. Kierrä sidontaoksa vihdan kahvan ympäri ja tee tavallinen yksöissolmu niin, että pujotat sidontaoksan yläkautta vihdan varren tyveä kohti. Kieputa oksaa jälleen kuin kampea ja tee alemmas vielä toinen yksöissolmu 
kuvan osoittamalla tavalla. Kieputa vielä kerran oksaa. Kierrosten tekeminen lisää solmujen pitävyyttä. Kuva: Kari Salonen

6. Tee vihtaan vielä kahvalenkki sidonta­oksan päästä pujottamalla loppupää vihtanippuun sidontaoksasta tehdyn solmun alle. Nypi lopuksi pois irtolehdet ja napsauta sivuleikkureilla oksien tyvet keskenään samanmittaisiksi. Kuva: Kari Salonen

Ennen juhannusta ei saa saunavihtaa tehdä, sillä siitä tulee syyhy, tiesi vanha kansa. Ja ilman vihtaa juhannussauna ei luonnollisestikaan ole mistään kotoisin.

Sanamuodoista on turha kiistellä.

”Vihta ja vasta ovat ihan sama asia, täällä Länsi-Suomessa puhutaan vihdasta”, kertoo Uudenkaupungin vihtamestari Eino Lehto.

Hän on tehnyt elämänsä aikana lukemattomia vihtoja ja pitänyt aiheesta myös työnäytöksiä. Mestariksi Lehto on oppinut seuraamalla kokeneempien esimerkkiä.

Paras vihta syntyy rauduskoivusta, jonka tunnusmerkki on sahalaitainen lehti. Hieskoivussa on pyöreäreunaisempi mutta kovempi lehti, joka ei ole löylyissä yhtä miellyttävä. Lehto suosittelee käyttämään nuorta koivua, sillä sen lehdet ovat suurempia.

Hyvä vihta ei ole kertakäyttöväline.

”Jos vihdan heittää kerran jälkeen pois, se on haaskaamista”, Lehto painottaa.

On tosin normaalia, että lehtiä irtoaa hieman jokaisella vihtomiskerralla.

Saunassa vihtaa kannattaa hautoa kuumassa vedessä. Saunomisten välissä Lehto säilyttää vihtoja pihalla tangossa, jossa ne roikkuvat lehtiosa alaspäin. Siinä ne säilyvät käyttökelpoisina joulusaunaan asti ja vaikka läpi talven.

Vihtominen rentouttaa ja parantaa verenkiertoa. Vaikka vihtoja tehdään vain kesällä, hyvän varastonsa turvin Lehto vihtoo läpi talven.

83-vuotiaan vihtamestarin ei ole tarvinnut lääkärissä aikaansa kuluttaa: viimeinen leikkaus oli hänen mukaansa nielurisaleikkaus parikymppisenä. Pitkän iän salaisuus on säännöllinen liikunta – ja tietysti ahkera vihtominen!