Nationalistisesta neidosta "salaiseksi sihteeriksi" – Miss Suomi -kisojen historia kertoo maailman muutoksesta
Miss Suomi kruunataan 80. kerran. Kisassa nähdään paljasta pintaa aiempaa enemmän, mutta missien mukaan voittaja ei voi olla pelkkää ulkokuorta.
Missit ovat taipuneet niin paperinukeiksi kuin pin up -kuviin. Kuva: Stiina HoviKun Suomi itsenäistyi, nuori tasavalta kaipasi ihanteita.
Pieni, tuntematon valtio halusi määrittää itsensä ja siinä samalla sijoittua maailmankartalle. Yhdeksi tällaiseksi esikuvaksi, varsinkin naiseudessa, muodostuivat missit.
”Joskus olen verrannut asiaa siihen, että kun meillä ei ole kuninkaallisia, niin meillä on missit”, missikisoja organisoiva Sunneva Kantola sanoo.
Miss Suomi valitaan tänä vuonna 80. kerran. Missikeisarinnaksi tituleerattava Kantola on järjestänyt kisoja vuodesta 2009 alkaen. Hän kertoo uudistaneensa kisoja joka vuosi, mutta tietyistä perinteistä kilpailu pitää yhä kiinni.
”Missi on kauneuden lisäksi sosiaalinen, hyväkäytöksinen ja esikuva niin nuorille kuin aikuisille”, Kantola linjaa.
Virallisissa kilpailusäännöissä muistutetaan, että Miss Suomen tulee yhä olla – kauniin ja nuoren lisäksi – nuhteeton ja naimaton.
Perinteikkäät vaatimukset muistuttavat ihanteista, joita varhainen Suomi asetti nuorelle naiselle.
Kuten minkä tahansa vanhan instituution kohdalla, missikisojen relevanttiudesta puhutaan paljon. Kisoihin kohdistuvan kiinnostuksen puutetta osoittaa, että tv-kanava toisensa jälkeen on luopunut kisojen taltioinnista.
”Kyllähän kisan loiste on hiipunut, eikä misseillä enää ole sen kaltaista asemaa ja merkitystä kuin aiemmilla vuosikymmenillä. Koko misseyden konsepti etsii itseään”, mediatutkija Laura Saarenmaa Tampereen yliopistosta arvioi.
Aikana, jolloin Suomen elintaso on ollut nykyistä matalampi, missikisat ovat tarjonneet seuraajille glamouria.
Sen sijaan nykyään kuka tahansa voi olla oman elämänsä kaunotar tai julkkispersoona sosiaalisessa mediassa. Instagramissa niin tavalliset kaduntallaajat kuin tähdet esittelevät elämäänsä.
Somessa on mukana myös nykyinen Miss Suomi Shirly Karvinen. Hänen mukaansa missään tähteydessä ei kuitenkaan voi olla kyse pelkästä ulkokuoresta.
”Kauneudella ei enää erotuta joukosta. Pitää olla jotain sydämessä ja aivoissa.”
Somepersoonien puolijulkinen elämä on tosin tuttua misseyden historiasta. Laura Saarenmaa huomauttaa, että misseyttä ei voi tarkastella ilman sen ympärille rakentunutta julkisuutta.
”Tämä kilpailuhan on mediahistoriaa ennen kaikkea”, mediatutkija huomauttaa missien ympärille rakentuvasta julkisuudesta.
Moni Miss Suomi on pysynyt julkisuudessa myös missivuoden jälkeen elokuvaroolien, mallin töiden tai levytyssopimusten myötä. Esiintyjän tielle on kulkemassa myös Shirly Karvinen, joka aloitti viime kesänä työn aamuradiojuontajana.
”Se on tällä hetkellä pääprioriteetti, mutta jossain kohtaa voisin laajentaa juontajan ammattia televisioon tai erilaisiin tapahtumiin”, Karvinen pohtii.
”Missivuosi on ollut iso elämänmuutos. Se on avannut ovia ja antanut minulle nykyisen elämäni.”
Muitakin uravalintoja voittajat ovat tehneet. Moni on suunnannut opintojen pariin. Omanlaisensa elämänpolun valitsi vuonna 1979 kruunattu Päivi Riipinen (o.s. Uitto), joka lopetti esiintymistyöt missivuoden jälkeen kokonaan.
Vaikka Riipinen päätyi yrittäjäksi, media oli silti kiinnostunut entisen missin toiminnasta ja tarjosi matkailuyritykselle julkisuutta.
”Hyöty on ollut työtä ajatellen todella hyvä, ei voi kieltää.”
Riipinen arvelee, että nykyään mediat seuraavat missejä aiempaa vähemmän, kun yhä useampi tapahtuma kisaa toimittajien huomiosta.
”Ihmiset sanovat minulle usein, että he muistavat minun valintani, mutteivät ole enää moneen vuoteen tienneet, kuka on missi.”
Kantola ja Karvinen eivät jaa näkemystä tittelin merkityksen vähenemisestä. Heidän mukaansa missit ovat varsinkin nuorten tyttöjen esikuvia. Karvinen on esimerkiksi kiertänyt kouluissa puhumassa kiusaamista vastaan.
”Ihmisiltä on tullut kasvokkain ja sosiaalisen median kautta hirveästi positiivista palautetta, että olen puhunut sellaisista aiheista”, hän kertoo.
Hyväntekeväisyystyön lisäksi missikisat pyrkivät pysymään lehtien sivuilla paljaan pinnan avulla. Kisojen alkuperäinen siveysihanne on saanut vastapainokseen yhä rohkeammat katso kuvat -otsikot.
Ennen tämän vuoden finaalia Miss Suomi -organisaatio tarjoaa verkkosivuillaan medialle kymmenen kuvasarjaa finalisteista.
Kansallis- ja hääpukuotosten lisäksi kuvastoon kuuluvat alusvaate-, hääalusvaate- ja bikinisarjat sekä niin ikään vähäpukeiset tai keimailevat teemat Sport Look, Helsinki City Night ja ”salainen sihteeri”.
Laura Saarenmaan mukaan kilpailu oli ennen ulkonäkökeskeisyydestä huolimatta viattomampaa ja luonnollisempaa.
Mediatutkijan mukaan misseyteen liittyi aiemmin glamouria, jota luotiin vaatetuksella. Voittajista teetettiinkin lasten leikkeihin paperinukkeja, joiden vaatteita saattoi vaihtaa.
Nykyään vaatteiden merkitys on sen sijaan vähentynyt – kuten vaatteiden määräkin. Kisoissa näkyy entistä enemmän paljasta pintaa, mikä kertoo yhteiskunnan kauneuskäsityksen muuttumisesta.
”Nykyinen ihannevartalo on entistä lihaksikkaampi. Fitness ja urheilu on iso muutos kauneusihanteessa”, Saarenmaa arvioi.
Kauneusihanteiden toteutumisen todistaminen vaatii, että vaatteet vähenevät.
”Kauneus on ruumistyötä, koko alastoman ruumiin työstämistä.”
Paljaan pinnan esittelyn vuoksi ei liene ihme, että missikisoja kritisoidaan naisten esineellistämisestä. Sunneva Kantola kuitenkin sivuuttaa kritiikin.
”Me nimenomaan olemme vapaita tässä maassa, mistä olemme hyvin ylpeitä. Saamme olla itsenäisiä ja tehdä itsemme kanssa ihan mitä haluamme.”
Ulkonäköpaineet ovat silti kauneuskisassa tosiasia. Niitä myöntää kokeneensa 23-vuotiaana maan kauneimmaksi kruunattu Shirly Karvinen.
Toisaalta hän huomauttaa, että ulkonäköpaineet koskettavat nykypäivänä kaikkia, kun itsestä rakennetaan ihannekuvaa sosiaalisessa mediassa. Ihanteiden vastapainoksi missi tarjoaa suhteellisuudentajua.
”Täytyy muistaa, että sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tuollaisissa tilanteissa näytetään itsestä ja elämästä aina paras puoli”, Karvinen huomauttaa.
”Olen yrittänyt muillekin ihmiselle sanoa, että pääasia on, että olet tyytyväinen itseesi ja sujut oman kroppasi kanssa.”
Kisaajien jaksamisesta pyrkii huolehtimaan suomalainen missiorganisaatio. Kisan kaikki finalistit koulutetaan esiintymään julkisuudessa.
Missifinalistien arjesta on tullut siis entistä ammattimaisempaa. Tilanne oli eri Päivi Riipisellä, joka lähti kisaan uteliaisuudesta, eikä olettanut tulevansa valituksi. Missikisaan Kuusamon kasvatti viittaa ”Helsingin-keikkana”.
”Tuomarien pitää kiinnittää huomiota, minkä luonteisen tytön valitsee missiksi. Pelkät kasvot eivät riitä siihen touhuun", Riipinen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
