Nuori puuseppämestari taitaa puun ja muodon

Antrei Hartikainen esittelee Kuusio-sarjan suurinta tarjotinpöytälevyä. Kuva: Markku Vuorikari

Kuusio-sarjan pöydät limittyvät toistensa lomaan tarkasti mietittyjen mittojensa ansiosta. Pöytälevyjen sivut ovat kahta eri pituutta: isoimmassa on kuusi pitkää sivua, pienimmässä neljä lyhyttä ja kaksi pitkää sivua. Keskikokoisessa on neljä pitkää ja kaksi lyhyttä sivua. Kuva: Markku Vuorikari

Nuori, innovatiivinen ja rohkea muotoilija. Oma tunnistettava kädenjälki, mutta suurelle yleisölle vielä tuntematon.

Tällaisin määritelmin kuvaillaan muotoilijoita ja suunnittelijoita, joiden töitä on valikoitu huomenna Helsingin Messukeskuksessa avautuvien Habitare-sisustusmessujen Talentshop-osastolle.

Yksi näistä suurelle yleisölle vielä suhteellisen tuntemattomista suunnittelijoista on kohta 25 vuotta täyttävä puuseppämestari Antrei Hartikainen. Hänen töistään Talentshopissa on esillä Kukkii/Blossom-­sarjan veistoksia.

Jos suuri yleisö vasta odottaakin kuulevansa Hartikaisesta, muotoilupiireissä nuoren lupauksen ansioluettelo jo tunnetaan. Siitä kertoo paljon esimerkiksi se, että puuhuone­kaluja valmistavan Nikarin nettisivuilla hänen nimensä komeilee samassa luettelossa sellaisten suuruuksien kanssa kuin Alvar Aalto, Yrjö Kukkapuro, Harri Koskinen, Alfredo Häberli, Louise Champbell...

Vähän päälle parikymppinen ja jo niin suomalaisten kuin ulkomaisten suuruuksien joukossa. Miltä sellainen tuntuu?

”Kyllähän se aika komealta tuntuu”, Hartikainen myöntää vaatimattomasti hymyillen.

Hartikainen asuu nykyisin käsi­työtaitajistaan tunnetussa Fiskarsissa läntisellä Uudellamaalla. Syntyjään hän on itäsuomalainen, kotoisin Outokummusta.

Siellä Hartikaisen perhe on omistanut puusepänliikkeen, joten puu on ollut nuoren miehen elämässä läsnä alusta saakka. Ei ollut kesätöistä pulaa, hän naurahtaa.

Vapaa-aika puutavaran parissa ei kuitenkaan pelästyttänyt Hartikaista, päinvastoin. Uravalinta oli yläasteen jälkeen harvinaisen selvä.

Hartikainen suunnisti opiskelemaan Joensuuhun puualan artesaaniksi.

Toisin kuin moni ikäisensä hän ei mennyt kouluun vain kuluttamaan aikaansa. Hän otti opinnot alusta saakka tosissaan.

Ja tosissaan Hartikainen otti myös siihen kuuluneet harjoittelut. Ne hän teki Vehmer­salmella Eliel ja Eero Saarisen huonekaluja valmistavalla Tetri­mäellä sekä Kiteellä Erikoispuusepänliike Seppo Auvisella.

”Tajusin alusta asti, että harjoittelun kautta pääsee mestareiden oppiin näkemään ja kokemaan heidän tapansa tehdä ja ajatella. Halusin myös sellaisiin harjoittelupaikkoihin, joissa pääsen mahdollisimman paljon tekemään itse oikeita töitä.”

Fiskarsiin Hartikainen muutti alkuvuodesta 2010, jolloin hän aloitti harjoittelijana Nikarilla. Harjoittelu jatkui kesätöinä ja sittemmin vakituisena tuotekehityspuusepän tehtävänä.

Yksi vuosi täytyi nuorten miesten tavoin käyttää valtion palveluksessa.

Vahvasti urasuuntautunut Hartikainen oli lykännyt armeijaan menoa. Sopiva tilaisuus velvollisuuden täyttämiseen tarjoutui, kun hän sai yhdistettyä siviilipalveluksen ja valmentautumisen kansainväliseen nuorten ammattitaitokilpailuun eli World Skills -kilpailuun Saksan Leipzigiin vuonna 2013.

Sieltä mies palasi kotiin hopeamitali kaulassaan.

Palkinto ei ollut ensimmäinen. Aiemmin hän oli jo napannut huonekalupuuseppien sarjan kultamitalit vastaavissa kansallisissa Taitaja-kilpailuissa Oulussa vuonna 2010 ja Kuopiossa 2011.

Tuorein tunnustus Hartikaiselle myönnettiin kesäkuussa. Hänen vaahterasta valmistamansa Verso-salaatti­ottimet voittivat Serlachiuksen museoi­den ja Taitokeskus Mäntän design-kilpailun.

Jos suunnittelija on 25 vuotta täyttäessään päässyt yhtä pitkälle kuin Antrei Hartikainen, mitä mahtaa olla edessä?

”Olen nyt yleispätevä puun työstämisessä, osaan kaikkea hyvin. En kuitenkaan vielä ole mestari missään”, hän pohtii.

”Työn ohessa haluan hankkia lisää tietoa puusta materiaalina, sen työstötekniikoista ja muotoilusta. Oppia muilta alan tekijöiltä.”

Joskus voisi olla kiinnostavaa kokeilla muitakin materiaaleja, mutta fokus pysyy kuitenkin puussa, Hartikainen vakuuttaa.

”Puussa kiehtoo sen tuntu ja näkö. Se on elävä materiaali, ei ole kahta samanlaista puuta. Sitä ei voi pursottaa muottiin kuin muovia.”