Ihmiset & kulttuuri

Oikean työn katsominen koukuttaa - hirsivideo 1980-luvulta keräsi miljoonayleisön

Ihmiset & kulttuuri 04.06.2016

Suomenniemen Lyytikkälän talomuseon huoltorakennuksen teko on taltioitu huolellisesti kädentaidon ystävien iloksi.


Kuvakaappaus Youtubesta
Lyytikkälän talomuseoon tehtiin rakennus perinteisin hirsityön menetelmin vuonna 1988. Kuva on videolta.
Lyytikkälän talomuseoon tehtiin rakennus perinteisin hirsityön menetelmin vuonna 1988. Kuva on videolta.
Armi Taipale
Lyytikkälän talomuseon uudisrakennus sulautuu jo saumattomasti ympäristöönsä.
Lyytikkälän talomuseon uudisrakennus sulautuu jo saumattomasti ympäristöönsä.

Yli 25 vuotta vanha kansatieteellinen dokumenttielokuva ei kuulosta suurten yleisöjen vetonaulalta, mutta poikkeuksia on.

Vuonna 1988 kuvattua ja 1990 julkaistua Hirsirakennus -nimistä elokuvaa on katsottu Youtuben kautta yli neljä miljoonaa kertaa. Video löytyy latvialaisen työkaluvalmistajan kanavalta englanninkielisellä otsikolla.

25-minuuttinen dokumentti kuvaa perinteisen hirsirakennuksen työvaiheet alusta loppuun, hirsipuiden valinnasta listoituksiin asti. Kaikki tapahtuu käsityökaluin ilman sähkön tai polttomoottoreiden apua.

Selostaja kertoo, mitä työmaalla tapahtuu. Kirvesmiehet kommentoivat toisinaan muutamin sanoin työtapojaan. Ennen kaikkea he heiluttavat kirvestä, vauhdilla mutta hosumatta, käsittämättömän tarkoin iskuin.

Youtubessa katsojat eri puolilta maailmaa ihastelevat kommenteissaan perinteistä ammattitaitoa.

Alkuperäisen elokuvan on tuottanut Museovirasto. Sen käsikirjoitti tutkija Eero Naskali ja kuvaajana sekä ohjaajana toimi Mauri Front. Parivaljakko teki useita kansatieteellisiä elokuvia 1970–90 -luvuilla.

Kertojan ääni on Jarmo Heikkisen, joka tunnetaan paremmin muun muassa Ylellä pitkään pyörineen Avaran Luonnon selostajana.

Videokuuluisuus rakennettiin nykyisin Mikkeliin kuuluvalle Suomenniemelle Lyytikkälän talon yhteyteen. Lyytikkälän talo on museoitu talonpoikaistilan pihapiiri.

Rakennus seisoo yhä paikallaan saunan vieressä, kertoo museon opas Armi Taipale. Se toimii museon huoltorakennuksena.

"Sekin uudisrakennus menee jo vanhasta", Taipale toteaa. Tilan vanhimmat aitat ovat 1700-luvulta.

Taipaleen mukaan tilan uusin rakennus ei videosta huolimatta ole museon vetonaula.

"Vaikutuksen tekee kokonaisuus, täällä ei ole mitään vanhaa hävitetty pois ja tehty uudentyyppistä tilalle."

Tilan alkuperäisen asun säilymistä edesauttoi viimeinen asukas Esko Nieminen, joka eli askeettista poikamieselämää. Museovirasto huomasi tilan arvon jo tämän elinaikana, ja lunasti tilan 80-luvulla.

Perinteisille rakentamistavoille on yhä kysyntää, sillä vanhat rakennukset vaativat jatkuvasti kunnostamista.

"Tänä kesänä tulee tuvan pärekatto uusittavaksi. Uudet riukuaidat pitäisi myös saada."

Pihapiiri rakennuksineen kuuluu edelleen valtiolle, mutta yleisötoiminnasta vastaa säätiö, jonka varat lahjoitti eräs talon tyttäristä. Säätiön varojen turvin ovet ovat kesäisin auki.

Museokierrosten lisäksi tarjolla on muutamia tapahtumia kesän mittaan. Avajaisissa on ollut tapana jakaa Suomenniemen kulttuuripalkinto.

Lyytikkälän talosta kerrotaan Etelä-Karjalan maakuntamuseon sivulla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit