
Perhehoidon buumi kasvaa – maatiloilla oma saumansa
Ikäihmisten perhehoidon määrä on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut. Hoivan tarjoamisesta on myös moni viljelijä kiinnostunut.
Kiteeläisen perhehoitokodin hoitohenkilöstöön kuuluu myös 17-vuotias Kalle-kissa – se tykkää änkeytyä syliin. Kuva: Lari Lievonen
Maatalouden oheisesta yritystoiminnasta koneurakointi on ylivoimaisesti yleisintä. Hoivapalveluja on vielä vähän, mutta määrä on kasvamaan päin. Kuva: Jukka PasonenPerhehoitoa kehitetään nyt eri puolilla Suomea. Kaikissa kunnissa sitä ei ole vielä ollutkaan tarjolla.
Perhehoitoliiton Raija Leinonen kertoo, että pienet kunnat ovat olleet asiassa paljon notkeampia kuin isot. Hänestä hyvä esimerkki on Euran alue, jossa kahdessa vuodessa on saatu useita toimivia perhekoteja.
Leinosen mukaan ikäihmisten perhehoidon määrä on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut.
"Vuonna 2015 jatkuvassa perhehoidossa oli noin 350 vanhusta ja lyhytaikaisessa 400–500", sanoo ikäihmisten perhehoidon asiantuntijana toimiva Leinonen.
Hän pitää maatiloja oivallisina paikkoina vanhusten perhehoitoon.
"Monet tämän hetken ikäihmiset ovat maalta kotoisin, eli he arvostavat niitä asioita, mitä tuollainen ympäristö tarjoaa."
Perhehoitoa järjestetään vanhusten lisäksi lapsille ja nuorille, vammaisille sekä mielenterveyskuntoutujille.
Projektipäällikkö Päivi Pylkkänen Ruralia-instituutista arvioi, että hoivatoiminta antaa viljelijöille mahdollisuuksia miettiä, että perusmaatalous ei ole ainut vaihtoehto – etenkin kun alalla on nyt vaikeat ajat.
"Tuotannollisiin investointeihin tai esimerkiksi matkailupalveluihin verrattuna pienimuotoisessa hoivapalvelussa pääsee alaa kokeilemaan pienillä investoinneilla", Pylkkänen sanoo.
Etelä-Savossa tiedusteltiin viime vuonna maatilojen kiinnostusta hoivamaatilatoimintaan. Hoivafarmi-hankkeen kyselyyn vastasi noin 200 viljelijää, ja heistä 40 prosenttia ilmaisi olevansa asiasta vähintään jonkin verran kiinnostunut. Osalla oli siitä jo kokemustakin.
Pylkkäsen mukaan hoivatoiminnasta kiinnostuneita viljelijöitä motivoi ennen kaikkea halu vaalia elävää maaseutua sekä luoda tilalle jatkuvuutta.
"Maatilat myös tunnistivat selkeästi vahvuutensa, kuten ympäröivän luonnon ja olemassa olevat tilarakenteet."
Lue myös:
"Mie lähen työleirille!" – vanhukset virkistyvät maatilan perhehoidossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
