Ihmiset & kulttuuri

Pohjoiskarjalainen Huojuva lato tekee kotimaista kantria: "Laulamme näistä nurkista, mutta amerikkalaisella letkeydellä"

Ihmiset & kulttuuri 09.06.2017

Suonna Konosen luotsaama yhtye Huojuva lato kokosi suomalaisen kantrin tribuuttilevyn. Uutuusjulkaisu vie bändin niin pienille kuin suurille lavoille.


Jarkko Sirkiä
Uuden albumin tekeminen toi Suonna Konosen (vas.) yhteistyöhön monien tunnettujen suomalaisartistien kanssa. Freud, Marx, Engels & Jung -yhtyeestä albumilla esiintyy edesmenneen Pekka Myllykosken lisäksi Arto Pajukallio (oik.).

Kantrimusiikki yhdistetään usein Yhdysvaltojen eteläosiin. Siitä huolimatta tyylilajilla löytyy myös Suomesta edustajansa, joiden tunnetuimpiin nimiin lukeutuu pohjoiskarjalainen Huojuva lato. Yhtyeen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi Suonna Kononen ei tunne oloaan vaatimattomaksi kaukaisten esikuvien edessä.

"Otamme musiikkivaikutteet Amerikasta ja yritämme istuttaa ne suomalaiseen maisemaan. Emme laula highwaylla kulkemisesta, vaan lauluissamme voi esiintyä kuutostie, Joensuu tai Lieksa. Laulamme näistä nurkista, mutta amerikkalaisella letkeydellä."

Konosen mukaan suomalainen kantri, härmäkantri, pohjaa tapaan tarkastella maailmaa maanläheisesti. Ensi vuonna kymmenenvuotiaaksi varttuvan Huojuvan ladon muusana toimii erityisesti yhtyeen oma kotimaakunta. Pohjois-Karjala ja amerikkalaisen kantrin kotikulmat vertautuvat Konosen mukaan toisiinsa luontevasti.

"Pohjois-Karjala on luonteeltaan rajaseutua, jossa on riittänyt monenlaista kulkijaa idästä ja lännestä. Viimeisinä aikoinaan Karjalaan mieltyneen Pentti Saarikosken elämänkerrasta on luettavissa ajatus, että Karjala on kuin Meksiko. Molemmat ovat kulttuurien kohtauspaikkoja ja sulatusuuneja. Karjala on rajaseutu, jonka historiassa riittää tarinoita erilaisista reissumiehistä, eli niitä ei tarvitse välttämättä edes keksiä."

Nelihenkinen yhtye julkaisee kesäkuussa viidennen albumin Takkulan baari, jonka musiikkia on kuultavissa myös julkaisukeikoilla Joensuusta Helsinkiin. Erilaiset tapahtumapaikat ovat vuosien varrella käyneet yhtyeelle tutuiksi, mutta toisaalta sen jäsenet arvostavat myös vaihtelua.

"Kyläjuhlat ja pienet maalaisravintolat ovat meille aika luontevia esiintymisareenoita. Äskettäin pääsimme soittamaan Tavastialle, mikä oli meille aika luksusta. Soittaminen intiimisti 20 ihmiselle on silti yhtä arvokasta kuin soittaminen isolla klubilla tai festivaalilla", Kononen kertoo.

Uutuusalbumi rakennettiin kunnianosoitukseksi suomalaiselle kantrimusiikille. Tästä johtuen albumilla esiintyy suuri joukko suomalaisia muusikoita, jotka ovat tehneet kantrimusiikkia tai lainanneet siitä elementtejä, kuten Jussi Raittinen, Mikko Alatalo ja Kapa Ahonen. Kononen toivoo, että yhteistyön kautta albumi auttaa siirtämään härmäkantriperinnettä vanhoilta taitajilta nuorille muusikoille.

"Kaikki osalliset lähtivät ilomielin mukaan. Kukaan ei puhunut rahasta ennen studioon menemistä, eli levy syntyi ihan rakkaudesta musiikkiin."

Albumilla vieraileviin artisteihin lukeutuu huhtikuussa edesmennyt Pekka Myllykoski, joka tuli tunnetuksi Freud, Marx, Engels & Jung -yhtyeen keulahahmona. Kononen oli otettu Myllykosken kanssa työskentelystä, sillä suomikantrin tunnetuimpien esiintyjien joukkoon kuulunut Myllykoski oli hänelle tärkeä esikuva.

"Pekka Myllykoski osoitti laulajana ja sanoittajana, että kappaleissa voidaan käsitellä tärkeitä asioita ja suuria tunteita, eli ettei rock-sanoituksen tarvitse ole pelkkää hauskanpitoa ja hulluttelua."

Konosen mukaan nimenomaan sanoitus on onnistuneen kantrimusiikin tunnusmerkki. Kappaleet voivat avautua eri tavoilla eri-ikäisille kuuntelijoille. Suomikantrin tunnukseksi Kononen luonnehtii taipumuksen kertoa tarinoita ruohonjuuritasolta ja yhteiskunnan marginaaleista.

"Tietenkin soiton lupsakkuus ja rentous ovat myös kantrissa olennaisia. Kantri pyrkii siihen, että silmäkulmassa on pilkettä ja jalka alkaa huomaamatta vipattaa."

Aiheeseen liittyvät artikkelit