Ihmiset & kulttuuri

Suomen juhlavuosi on saanut lukijat tarttumaan elämäkertoihin

Ihmiset & kulttuuri 16.07.2017

Kolea kesäsää saa suomalaiset hakeutumaan yleisiin kirjastoihin, ja lainausluvut nousevat.


Elämäkertoja lukuun ottamatta kirjastojen kesäkauden lainalukuja ja varauslistoja hallitsee rikoskirjallisuus ja romantiikka. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Puoliksi tosissaan voisi väittää, että kolea sadekesä on kirjastoväen mieleen.

"Kyllä ihmiset ovat lainanneet lukemista nyt enemmän kuin hellekesänä", sanoo palvelupäällikkö Noora Valkonen Oulun kaupunginkirjastosta.

Kesäaika vaikuttaa hänen mukaansa joka vuosi siten, että kysyntä painottuu kaunokirjallisuuteen, etenkin dekkareihin sekä romanttisiin kertomuksiin. Hyvä suvikirja on painoltaankin kevyt dekkaripokkari.

"Se niin sanotusti kova tieto, tietokirjallisuus, saa suurelta osin levätä kesän kirjaston hyllyssä."

Tuosta trendistä on kuitenkin ilmennyt tänä vuonna yksi poikkeus, täydentää Helsingin Töölön kirjaston johtaja Anne Ala-Honkola.

"Tietokirjallisuudesta elämäkerrat, myös vanhemmat sellaiset, saavat nyt lukijoita. Ilmiö näyttäisi liittyvän Suomi 100 vuotta -juhlavuoden luomaan kiinnostukseen."

Kuopion kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Liisa Rossi kertoo toisesta, hieman pitemmällä aikavälillä tapahtuneesta muutoksesta.

"Nykyisin julkaistaan kirjauutuuksia myös kesällä. Ne ovat heti kysyttyjä."

Kotimaisen kirjallisuuden ykkösnimi on tänä kesänä Enni Mustonen. Vuosisadan takaiseen aikaan sijoittuva Mustosen tuore romaani Ruokarouvan tytär killuu kirjastojen varausten kärkipäässä kautta maan.

"Kaikki mitä Mustonen julkaisee on hyvin kysyttyä, myös hänen vanhemmat teoksensa. Yleisesti kotimaisen kaunokirjallisuuden uutuudet, nyt muiden muassa Eve Hietamiehen Hammaskeiju, menevät lainaksi hyvin", Valkonen lisää.

Hänen mukaansa Pohjois-Pohjanmaalla kiinnostaa myös paikallisuus. Kuusamon useista kirjailijoista kerää lainaajia esimerkiksi Minna Rytisalo. Samoin lestadiolaisuuteen liittyvät teokset lähtevät seudulla mukaan hyllystä tiuhaan.

Pohjoismaisen dekkarin, niin kutsutun Nordic Noirin, suosio on kautta Suomen edelleen iso. Jo Nesbö ja Lars Kepler ovat hittikirjailijoita meilläkin.

Kirjastoissa paperisten kirjojen rinnalla asemaansa on nopeasti vahvistanut sähköinen e-kirja.

"Muusta kirjastojen aineistosta on lainausluvuissa jyrkästi pudonnut musiikin cd-levy", valottaa Jyväskylän kaupunginkirjaston lainauspalvelujen osastonjohtaja Lea Hassinen.

Lukemisharrasteen keskeisiin kysymyksiin kuuluu se, mikä on internetin vahvistuvan aseman vaikutus. Onko nuorten sukupolvien kyky pitkäjänteisempään lukemiseen heikentynyt netin lyhyiden viestien maailmassa?

"Vaikuttaisi siltä, että lapset ja nuoret lukevat vähemmän kirjoja kuin sama ikäpolvi luki aiempina vuosikymmeninä. Nykyään heille on tarjolla niin paljon muutakin kuin kirjoja", Rossi makustelee.

Valkosta kuitenkin askarruttaa enemmän toisen väestöryhmän lukemisen määrä.

"Olen huolissani ruuhkavuosia elävien vanhempien tilanteesta. Ajan ja keskittymismahdollisuuksien puute on heillä vielä ilmeisempi kuin lapsilla ja nuorilla. Nuoria kuitenkin tukee koululaitos."

Sukupuolella on vaikutus lainakirjojen lukemiseen. Valkonen arvioi, että kirja löytyy harvimmin poikien käsistä syrjäseuduilla, Itä- ja Pohjois-Suomessa.

"Tämä liittynee vapaa-ajan harrastuksiin. Jos metsästys, kalastus ja mopojen rassailu – ulkoilmaelämä ylipäänsä – on suosittua, tämä näyttäisi rajoittavan lukemista."

Suuremmista kaupungeissa tilanne on hänen mukaansa tasaisempi, sukupuolet elävät samankaltaisempaa elämää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit