Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Taidetta yhteistyössä ötököiden kanssa: "Toukkaystäväni kaiversivat työn valmiiksi kaarnaan"

Ihmiset & kulttuuri 04.04.2017 Turku

Turkulainen taiteilija Tiina Vainio vaihtoi juristin uran yhteistyöhön muurahaisten kanssa. Vahva kosketus luontoon on peräisin maalaislapsuudesta.


Kari Salonen
Kirjanpainajatyöt saavat muotonsa puupiirrostekniikalla.

Turkulainen taiteilija Tiina Vainio kuvaa itseään yhteiskunnalliseksi taiteilijaksi. Hän haluaa herätellä ihmisiä huomaamaan luonnon arvon ja ymmärtämään saastumisen uhkakuvat.

”En halua sokeerata ketään. Uskon, että tekemällä kaunista taidetta, voin puhua vaikeistakin asioista. Viesti menee silloin paremmin perille”, hän toteaa.

”On korkea aika kaikkien ymmärtää, ettei luonnon säilyminen edes nykyisellään ole mikään itsestäänselvyys.”

Vainio on koulutukseltaan kuvataiteilija, taidepedagogi ja juristi. Hän on muun muassa suunnitellut puistoja, tehnyt ympäristö- ja yhteisötaidetta sekä lukuisia julkisia taideteoksia ja muotokuvia.

Vahva kosketus luontoon on peräisin lapsuudesta. Vainio on kasvanut maatilalla, ensin Sauvossa ja myöhemmin Liedossa. Varsinkin Sauvossa perhe asui kaukana naapureista, joten leikkipaikat piti usein hakea nimenomaan luonnosta.

Luonto tarjoaa Vainiolle suurta iloa, paikkaa rauhoittua ja oman identiteetin vahvistusta. Se on myös ehtymätön materiaalien aarreaitta, jonka pariin hän mielellään palaa kerta toisensa jälkeen.

Taiteilijan tuoreimpiin luontoaiheisiin töihin pääsee tutustumaan helsinkiläisessä Galleria Brondassa järjestettävässä näyttelyssä 5.–30. huhtikuuta. Esillä on muun muassa ulkoilmassa tehtyjä maalauksia ja isokokoista grafiikkaa.

Vainio perehtyi sata vuotta sitten suosittuun ulkoilmassa maalaamiseen viime ja sitä edellisenä kesänä. Hän halusi vaalia kultakauden taiteilijoiden perinnettä tuomalla sen nykypäivään.

”Myös silloin sata vuotta sitten Suomi eli identiteettikriisiä, josta selvittiin”, taiteilija sanoo.

”Aloin pohtia, millainen on maailmamme ja suhteemme luontoon verrattuna noihin aikoihin – voisiko nyt löytää jotain samanlaista kansallista identiteettiä kaikkien näiden EU- ja Venäjä-puheiden keskellä.”

Tuloksena syntyi maalauksia muun muassa uhanalaisesta naavasta sekä villiviinistä.

Lisää luontokokemuksia taiteilija sai yhteistyöstä muurahaisten ja kirjanpainajatoukkien kanssa.

Hän huomasi metsässä naavaa maalatessaan muurahaisten polun vieressään ja toi polulle muovisen pleksilevyn, jonka päälle muurahaiset siirtyivät kävelemään.

Taidetta syntyi, kun Vainio seurasi muurahaisen kulkua ja piirsi kynällään reitin jäljen levylle.

Piirrosjälki täydentyi myöhemmin maalaukseksi. Herkkä teos saadaan aikaiseksi kohdentamalla valoja läpinäkyvään teokseen.

Lopputulos on ennen kaikkea ihmisen ja muurahaisen kohtaamisen tulosta.

Kirjanpainajatyöt saivat muotonsa puolestaan puupiirrostekniikalla. Normaalisti siinä kaiverretaan teos vanerilevylle, mutta Vainion mukaan se ei ollut enää tarpeen.

”Toukkaystävänihän olivat jo kaivertaneet sen valmiiksi kaarnaan.”

Vainio on tyytyväinen, että on saanut elää lapsuutensa maalla. Hänen mielestään taiteilijoilla ja maanviljelijöillä on paljon yhteistä: molemmat työskentelevät itsenäisinä yrittäjinä ja molemmilta vaaditaan ympäröivän maailman ymmärtämistä ja kunnioitusta – sekä kykyä sietää epävarmuutta.

”Kunnioitan niitä viljelijöitä, jotka jaksavat tänä päivänä yrittää. Työ on monella tavalla todella raskasta. Hienoa että he jaksavat, vaikka helppoa se ei varmasti ole. Tilakoon kasvu voi olla välttämätöntä, mutta se tyhjentää taloja ja autioittaa maaseutua entisestään.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit