Kantri

Erkki on metsien mies – hakkaa seitsemän tukkirekallista polttopuita ja kerää tuhansia litroja marjoja vuodessa

Kantri 25.06.2017

Polttopuiden teko ja marjastaminen ovat parasta terapiaa ja hyötyliikuntaa, sanoo työmies Erkki Rautiainen.


Hanne Manelius
Se on kerrasta poikki ja pinoon Erkki Rautiainen ei käytä polttopuiden teossa halkomakonetta, vaan hän luottaa kirveeseen.

Äänekosken Honkolan kylällä asuva Erkki Rautiainen, 61, tunnetaan kovana työmiehenä ja voimanostajana. Hän on penkkipunnerruksen veteraanisarjojen moninkertainen Suomen mestari ja EM-mitalisti.

Voimanoston lisäksi Erkin intohimoihin kuuluvat marjastaminen ja polttopuiden teko kirveellä.

Rautiainen tekee tonttiraivauksia ja pihapuiden kaatoa ympäri Keski-Suomea. Kotitalon ja sen ohessa toimivan kuntosalin lämmittämiseen kuluu viisikymmentä mottia polttopuuta vuodessa.

Nyt hän on toipumassa lonkkaleikkauksesta. Vihoitellut lonkkakaan ei ole estänyt työntekoa.

"Terveenä ollessa olen tehnyt kirveellä seitsemän rekkakuormallista polttopuita talven aikana. Tänä talvena määrä jäi neljään kuormaan, kun piti tehdä keppien kanssa."

Rautiainen on asunut koko ikänsä synnyin talossaan. Elämä kahdeksanlapsisessa torpparin perheessä oli niukkaa ja työntäyteistä. Joskus hän käveli kouluun ilman kenkiä.

Rautiainen epäilee, että lujuus puntin nostoa ja työntekoa kohtaan on lähtöisin lapsuudesta.

"Ei siihen aikaan lomailtu. Lapsuuden kesinä hakkasin halkoja kansakoululle ja myös tein istutustöitä Siitä lähtien silmä on levännyt puussa. Maantiellä ajellessa katselen talojen pihoille, että millaisia polttopuupinoja sieltä löytyy."

Voimanoston ja puuhommien lisäksi Erkin intohimoihin kuuluu marjastaminen.

Hyvänä marjakesänä hän on poiminut 50 sangollista mustikkaa ja saman verran puolukkaa. Hillasaalis on jäänyt huonommaksi viime vuosina.

"Pohjoisissa on ollut huonoja lakkavuosia. Parhaimmillaan sain kerättyä sangon yhdellä polvilleen menolla", Rautiainen sanoo.

Rautiainen ei käytä tietokonetta ja televisiota hän katsoo harvemmin. Hän harmittelee sitä, kuinka nuoret ovat kadottamassa suhdettaan luontoon. Halonhakkuu ja marjastaminen ovat hänen mielestä parasta terapiaa ja hyötyliikuntaa.

"Marjametsällä käy iäkkäämpää porukkaa, mutta nelikymppisiä ja sitä nuorempia näkee metsässä harvemmin. Taitaa olla niin, että kun meidän ikäluokka lopettaa marjastamisen, marjat jäävät metsiin", himomarjastaja harmittelee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit