Kantri

JYP:in kannattajat matkustivat Kuopijjoon museojunalla – lättähattumatka on haluttu kokemus

Kantri 02.12.2016

Lättähattu-kiskobussilla tehtyjen tilausmatkojen kysyntä on lisääntynyt. JYP:in fanimatka Kuopioon myytiin loppuun alta aikayksikön.


Jouni Hirn
Lättähatun kuljettaja Kimmo Kuosmanen ja JYPin kannataja Mikko Roine ovat valmiita reissuun.

Marraskuun viimeisenä lauantaina yli 200 jääkiekkojoukkue JYPin kannattajaa matkusti legendaarisella lättähatulla Jyväskylästä Kuopioon.

Keitele-museo ja JYP järjestivät nostalgisen junamatkan kolmannen kerran. JYPin myyntineuvottelija Kalle Koskinen kertoo, että fanimatka myytiin nopeasti loppuun.

”Kaikki halukkaat eivät mahtuneet kyytiin ja kyselyitä on tullut jo ensi vuoden reissusta. Eiköhän me sellainen järjestetä”, JYPin entinen luottopuolustaja lupailee hymyssä suin.

Keitele-museon toimitusjohtaja Aimo Kääriäinen kertoo, että lättähattumatkojen kysyntä on lisääntynyt tasaisesti ja useimmat myydään loppuun.

Tänä talvena Keitele-museon viisivaunuinen museojuna on kuljettanut kansaa myös joulunavajaisiin Äänekoskelle ja jouluostoksille Tuurin kyläkaupaan Alavudelle.

Kansa janoaa nostalgiaa ja lättähattukyyti on yksi sen muodoista.

”Keitele-museon lisäksi lättähattuja on Porvoossa, Haapamäellä ja Oulussa. Tänään Suomen rautateillä on liikkeellä kolme lättähattua. Se on aika hyvin.”, Aimo Kääriäinen toteaa.

Lättähatun tekninen huippunopeus on 95 km/h, mutta nyt nousemme Kelkkamäkeä ja vauhtiviisari putoaa 60 km/h:n kohdalle.

Junan kuljettaja Kimmo Kuosmanen sanoo, että myös uusien tavarajunien vauhti hidastuu ylämäessä – saati vanhan lättähatun, jonka ”hevosista osa on kadonnut tallista vuosikymmenien saatossa”.

Hankasalmella asuva Kuosmanen työskentelee veturinkuljettajana VR:lla. Lättähatut ovat hänelle harrastus ja irtiotto leipätyöstä.

”Eipähän pääse totuus unohtumaan vapaa-ajalla”, hän naurahtaa.

Valmet valmisti VR:n käyttämiä Dm7 dieselmoottorivaunuja vuosina 1954–1963. Lättähatut poistuivat matkustajaliikenteestä 1980-luvun lopulla.

Kuosmasen mukaan suurin ero moderneihin pikajuniin on, että lättähattua joutuu oikeasti ajamaan, kun taas uusissa vetureissa on ajotietokoneet.

”Tässä junassa ei ole antureita nuuskimassa jonninjoutavuuksia. Sen tuntee persnahassa, jos jokin on pielessä.”

”Lättähatut tehtiin huonompien ratojen aikakaudella. Nykyisillä leveillä kiskoilla ja betonisilla pölkyillä ajettaessa lättähattu alkaa tehdä sivuttaista aaltoliikettä. Lättähatun pyörästön profiili on sellainen, että se toimii luontevammin huonommalla radalla”, Kuosmanen selvittää.

Saavumme Lievestuoreen asemalle, jossa henkilöliikenne lopetettiin vuonna 2014. Kyytiin nousee viisi JYPin kannattajaa.

”Juna herättää ihmetystä etenkin tällaisissa paikoissa, joissa ei ole ollut VR:n henkilöliikennettä vuosiin tai jopa vuosikymmeniin. Usein herää keskustelu, että miksi junat eivät enää pysähdy täällä”, Kuosmanen sanoo ja painaa junanpilliä lähdön merkiksi.

JYP & Lättähattu goes Kuopio -reissun kohteena oli Kalpan ja JYPin välinen "Väli-Suomen derby". Ottelu pelattiin Kuopion Niiralan-montussa, jonne on rautatieasemalta lyhyt kävelymatka.

Ennen kotimatkaa Keitele-museon naiset myivät grillimakkaraa Kuopion asemalaiturilla. Matka yhteen suuntaan kesti noin kolme tuntia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit