Maaseudun Tulevaisuus
Kantri

Sauna toimi ennen sairaalana, teurastamona ja mallastamona – nykysuomalaiselle on yksi rituaalisauna ylitse muiden

Kantri 24.06.2017

Sauna on eräänlainen aikakone, toteaa sauna-tutkija Laura Seesmeri. Saunan lämmössä jaetaan perheen tarinoita ja siirretään perinteitä.


Suvi Elo
Laura Seesmeri on tutkinut saunomiskulttuuria väitöskirjaansa varten.

"Saunatutkijan titteli on hieman raskas viitta harteilla, maassa, jossa on liki viisi miljoonaa alan asiantuntijaa ja aiheesta on lähes jokaisella jotain sanottavaa”, Laura Seesmeri tunnustaa.

Titteli on kuitenkin ansaittu. Seesmeri viimeistelee nimittäin parhaillaan väitöskirjaansa suomalaisesta saunakulttuurista – ensimmäisenä humanistina Suomessa.

”Saunan terveysvaikutuksista on väitöskirjoja kirjoitettu, mutta työni on ensimmäinen paikkaan ja paikan kokemiseen keskittyvät sauna-aiheinen tutkimus”, hän täsmentää.

Tausta-aineistona porilaistutkijalla on ollut Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkiston kaksi vanhaa muistitietokyselyä vuosilta 1992 ja 2010. Aineistosta hän on poiminut pääasiassa kokemukseen keskittyviä kertomuksia.

”Toisena aineistona käytän saunamainontaa, jonka olen rajannut käsittelemään nimenomaan kiuasmainontaa. Tutkin miten saunakokemusta kaupitellaan kiuasmainoksissa”, Seesmeri lisää.

Hänen mukaansa saunamainonta on hyvin perinnetietoista ja korostaa saunan kulttuuriperintöä sekä sukupolvien välistä ketjua. Uutta kiuasta markkinoitaessa saatetaan käyttää kalevalamittaa ja viitata esi-isiin aina aikaan, jolloin tuli kesytettiin.

”Tämä on harvinainen aineisto, sillä kiukaita on alettu teollisesti valmistaa ja mainostaa jo 1930-luvulla. Mainontaan liittyvää aineistoa löytyy siis yli 80 vuoden ajalta.”

Tutkimuksen pohjalta on muotoutunut hiljalleen kokonaiskuva saunasta paikkana, joka kokoaa ja välittää kokemuksia ja muistoja.

Sauna paikkana ei itsessään säilö kokemuksia, mutta Seesmeri on havainnut, miten saunaan liittyvistä kokemuksista tulee ajallisesti hyvin monikerroksisia.

Tutkija kuvaileekin saunaa eräänlaiseksi aikakoneeksi. Saunaan liittyvissä kokemuskertomuksissa aika siirtyy usein nykyhetkestä menneeseen hyvinkin nopeasti, jopa samassa lauseessa.

”Esimerkiksi aluksi saatetaan kuvailla, miten istutaan rivitalohuoneiston sähkösaunassa ja kuunnellaan kuinka kiuas sihahtaa”, Seesmeri luonnehtii.

”Kertomus jatkuu kuvauksena siitä, miten ulkona koivun oksat rapisevat saunan pärekattoa vasten. Aletaan muistella omaa lapsuutta, jonka muistot saunan äänet ja tuoksut saavat heräämään.”

”Pääsääntöisesti sauna jota muistellaan, on kuitenkin se lapsuuden sauna”, saunatutkija huomauttaa.

Saunomisen tuottama kehollinen kokemus ei ole muuttunut vuosisatojen kuluessa. Saunassa koetut tuntemukset ovat pysyneet liki muuttumattomia.

Kertomuksissa toistuu Seesmeren mukaan todella monikerroksiset aistikokemukset. Äänet ja tuoksut nousevat muistoissa voimakkaina esiin..

Tuntemuksiin ei juuri vaikuta, saako lämmön aikaan sähkövastukset vai 100 kiloa kiviä maakuopassa. Myös sauna paikkana on säilynyt melko samankaltaisena.

Muistoissa savusauna kuitenkin nousee yli muiden, se on selkeä saunojen ykkönen. Tästä huolimatta ei muitakaan väheksytä. Suomalaiselle kelpaa kyllä kerrostaloyksiön paahteinen koppikin paremman puutteessa.

Yhteyttä menneeseen, aitouteen ja muistoihin, haetaan esimerkiksi saunasisutuksella ja erilaisilla saunatuoksuilla.

Uusien sukupolvien vieminen itselle rakkaaseen, siihen muistojen aitoon saunaan on monelle tärkeää.

”Saunaan liittyvä yhdessäolo ja sen hiljaisuus sekä otollinen ilmapiiri nivoutuvat tiivisti yhteen perheen sisäisen tarinankerronnan, muistojen jakamisen ja perinteen siirtämisen kanssa”, Seesmeri. Yhdessäolon merkitys korostuu.

Vanhan ja muistorikkaan saunan purkamiseen suomalaiset suhtautuvat Seesmeren mukaan hyvin tunteellisesti ja saunan menettäminen koetaan jonkin tietyn aikakauden päättymisenä.

Ennen sauna oli paitsi ainoa peseytymispaikka myös yksi talousrakennuksista, jossa kuivattiin pellavaa, teurastettiin eläimiä, palvattiin lihaa, valmistettiin maltaita ja tehtiin muita taloustöitä.

Sauna oli myös entisaikojen apteekki ja sairaala, jossa synnyttiin, hoidettiin vaivoja ja pestiin ruumiit viimeistä matkaa varten.

Myös suurten pyhäpäivien yhteyteen kytkeytyi erilaisia saunomiseen liittyviä tapoja ja perinteitä vainajille saunaan jätetyistä uhriaterioista rituaalinomaiseen puhdistautumiseen.

Vaikka menneisyydestä kumpuavaan rituaalipuhdistautumiseen pohjautuvat joulusauna ja juhannussauna ovat monelle nykysuomalaiselle edelleen hyvin tärkeitä perinteitä, Seesmeren mukaan suurin osa kyselyihin vastanneista kuvailee saunomiseen liittyviä muistoja hyvin arkisena kokemuksena.

Seesmeri pitääkin osia nykyajan saunakulttuurista, kuten henkisyyttä ja joitain terveysvaikutusten korostamista, eräänlaisena new age -ilmiönä.

Nykyisin rituaalipuhdistautuminen näkyy ehkä selkeimmin polttarisaunoissa, joissa erilaisin loitsuin ja rituaalein vihdotaan ja pestään pois menneisyyden haamut uuden onnen tieltä.

”Vaikka saunomiseen liittyy jonkin verran normeja ja oikein-väärin -asettelua, niin saunakulttuurista puuttuu onneksi suurempi fanaattisuus. Jokainen saa saunoa tavallaan ja hyväksi kokemassaan paikassa. Me suomalaiset olemme sen suhteen hyvin suvaitsevaisia”, Seesmeri iloitsee.

Saunatutkija huomauttaa, että vaikka saunomisen suhteen ollaan kuitenkin toisinaan hieman vakaviakin, osataan siihen suhtautua myös sopivalla rentoudella.

”Tarkoitan tällaista tietynlaista saunahömppää. Hyvänä esimerkkinä saunojen kokoontumisajot Teuvalla, joiden tuoksinassa on nähty mitä kummallisimpia saunoja – esimerkiksi vanhaan Ladaan ja leikkuupuimuriin rakennettu sauna.”

Samaan sarjaan menevät myös jäähallien vip-katsomoihin ja vaikkapa laskettelukeskusten gondoli-hisseihin rakennetut saunat. Varmasti kesäisin järvenselillä huristelevat saunalautatkin.

Saunatutkijan tittelistä huolimatta Seesmeri ei koe omaa suhdettaan saunaan mitenkään merkittäväksi.

”Vasta nelikymppisenä minulla oli ensimmäinen oma sauna”, hän kertoo. Uimahallien ja taloyhtiöiden saunat ovat tulleet tutkijalle tutuiksi.

”90-luvulla sain lahjakortin ja pääsin ensi kertaa Suomen saunaseuran saunaan Vaskiniemeen. Siellä ihmiset puhuivat räppänöiden asennoista ja siitä miten löylyä oikeaoppisesti heitetään. Silloin havahduin siihen, ettei saunominen ehkä olekaan suomalaisille pelkkää ihohuokosten avaamista kuumassa huoneessa”, Seesmeri naurahtaa.

Mutta kyllä myös tutkijan omasta menneisyydestäkin löytyy se ykkössauna.

”Omat saunamuistoni vievät isovanhempien kesämökille, jossa vietimme serkusten kanssa paljon aikaa ja saunoimme”, Seesmeri tunnelmoi.

”Sauna sijaitsi järven rannalla. Vastarannalla oli toinen mökki ja siellä samanikäisiä lapsia. Usein pidimme molemmat saunat lämmitettyinä ja uimme lahden yli saunasta toiseen. Tätä kesti koko päivän. Välillä luettiin Aku Ankkoja ja kuunneltiin Eppu Normaalia saunakamarissa, ja taas saunottiin.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit