Kantri

Tunnetko nämä kymmenen pyhää paikkaa Suomen luonnossa? Kalliomaalauksia, hiidenkiukaita ja uhrilähteitä

Kantri 01.10.2017

Esimerkiksi Kurikan Navettavuorelta on haettu oppia, voimaa, terveyttä ja parannusta.


1. Mikkelin Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat kooltaan ja aiheistoltaan Suomen laajimpia ja monipuolisimpia esihistoriallisia kalliomaalauskohteita. Astuvansalmen maalauskentän kuvioista huomio kiinnittyy useisiin hirvenkuviin.
1. Mikkelin Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat kooltaan ja aiheistoltaan Suomen laajimpia ja monipuolisimpia esihistoriallisia kalliomaalauskohteita. Astuvansalmen maalauskentän kuvioista huomio kiinnittyy useisiin hirvenkuviin.
10. Kurikan Navettavuori on muinainen pyhävuori, jossa pidettiin kokouksia ja juhlia. Tarinoiden mukaan vuori oli maaginen paikka, josta tietäjät ja parantajat hakivat oppia, voimaa, terveyttä ja parannusta. Siellä on poltettu pääsiäisvalkeita ainakin 200 vuoden ajan. Tulen avulla ja huutamalla karkotettiin trulleja.
10. Kurikan Navettavuori on muinainen pyhävuori, jossa pidettiin kokouksia ja juhlia. Tarinoiden mukaan vuori oli maaginen paikka, josta tietäjät ja parantajat hakivat oppia, voimaa, terveyttä ja parannusta. Siellä on poltettu pääsiäisvalkeita ainakin 200 vuoden ajan. Tulen avulla ja huutamalla karkotettiin trulleja.
9. Nauvon Finbyn jatulintarha on suuri kivistä silokalliolle rakennettu labyrinttirakennelma. Jatulintarhojen merkitys on epäselvä. Niitä oletetaan käytetyn aikoinaan jonkinlaisissa uskonnollisissa menoissa, jotka saattoivat liittyä auringon palvontaan.
9. Nauvon Finbyn jatulintarha on suuri kivistä silokalliolle rakennettu labyrinttirakennelma. Jatulintarhojen merkitys on epäselvä. Niitä oletetaan käytetyn aikoinaan jonkinlaisissa uskonnollisissa menoissa, jotka saattoivat liittyä auringon palvontaan.
8. Kruunupyyn Ollisbackenin jätinkirkko on valtava kivistä kasattu kehämäinen rakennelma. Jätinkirkot ovat Suomen kivikauden suurimpia monumentteja. Näiden arvoituksellisten kivirakennelmien valleissa on pystykiviä ja aukkoja, joiden suuntausten on tulkittu liittyvän vuoden tärkeitä aurinkotapahtumiin.
8. Kruunupyyn Ollisbackenin jätinkirkko on valtava kivistä kasattu kehämäinen rakennelma. Jätinkirkot ovat Suomen kivikauden suurimpia monumentteja. Näiden arvoituksellisten kivirakennelmien valleissa on pystykiviä ja aukkoja, joiden suuntausten on tulkittu liittyvän vuoden tärkeitä aurinkotapahtumiin.
7. Salon Somerojan uhrilähde on muinainen uhripaikka. Lähteessä asuvalle haltialle uhrattiin yleensä rahaa, hopeaa tai neuloja. Pyhät lähteet voidaan jakaa neljään kategoriaa. Ne ovat uhrilähteet, parantavat lähteet, parantavat mineraalivesilähteet ja paikat, joissa edelliset tyypit yhtyvät.
7. Salon Somerojan uhrilähde on muinainen uhripaikka. Lähteessä asuvalle haltialle uhrattiin yleensä rahaa, hopeaa tai neuloja. Pyhät lähteet voidaan jakaa neljään kategoriaa. Ne ovat uhrilähteet, parantavat lähteet, parantavat mineraalivesilähteet ja paikat, joissa edelliset tyypit yhtyvät.
6. Kinnulan Karhupetäjä oli kylien yhteinen karhunkallopuu. Kun karhu oli kaadettu, pidettiin peijaiset. Juhlien päätteeksi karhun luut ja kallo vietiin juhlakulkueessa kallopetäjän luo. Luut haudattiin puun juurelle ja kallo nostettiin sen oksalle.
6. Kinnulan Karhupetäjä oli kylien yhteinen karhunkallopuu. Kun karhu oli kaadettu, pidettiin peijaiset. Juhlien päätteeksi karhun luut ja kallo vietiin juhlakulkueessa kallopetäjän luo. Luut haudattiin puun juurelle ja kallo nostettiin sen oksalle.
5. Kittilän Taatsin seita on rotkojärven reunalla seisova korkea kivipaasi. Seidat ovat saamelaisen erä- ja poronhoitokulttuuriin liittyviä pyhiä uhri-, palvos- ja juhlapaikkoja. Taatsin seidalle matkattiin uhraamaan pitkienkin taipaleiden takaa aina naapurimaista asti.
5. Kittilän Taatsin seita on rotkojärven reunalla seisova korkea kivipaasi. Seidat ovat saamelaisen erä- ja poronhoitokulttuuriin liittyviä pyhiä uhri-, palvos- ja juhlapaikkoja. Taatsin seidalle matkattiin uhraamaan pitkienkin taipaleiden takaa aina naapurimaista asti.
4. Sodankylän Pyhä-Nattanen on yksi Lapin tunnetuimpia seitatuntureita. Seudun asukkaat pitivät tunturin laen erikoisia muodostumia pyhien vuorien kaikkein pyhimpinä paikkoina, jonne jätettiin peuransarvet ja muut jumalille osoitetut uhrilahjat.
4. Sodankylän Pyhä-Nattanen on yksi Lapin tunnetuimpia seitatuntureita. Seudun asukkaat pitivät tunturin laen erikoisia muodostumia pyhien vuorien kaikkein pyhimpinä paikkoina, jonne jätettiin peuransarvet ja muut jumalille osoitetut uhrilahjat.
3. Uuhenvahankivi on Rauman, Euran ja Laitilan rajalla seisova valtava siirtolohkare. Muinoin rajat olivat pyhiä, monet vanhat rajat on vedetty käyttäen merkkeinä vanhoja pyhiä paikkoja. Kiven ja sen viereisen lähteen arvellaan olleen osa muinaista uhrilehtoa.
3. Uuhenvahankivi on Rauman, Euran ja Laitilan rajalla seisova valtava siirtolohkare. Muinoin rajat olivat pyhiä, monet vanhat rajat on vedetty käyttäen merkkeinä vanhoja pyhiä paikkoja. Kiven ja sen viereisen lähteen arvellaan olleen osa muinaista uhrilehtoa.
2. Euran Kuninkaanhauta on yksi Suomen suurimmista pronssikautisista röykkiöhaudoista eli hiidenkiukaista. Pronssikautisen kulttuurin tunnuspiirteenä pidetään kivenmurikoista rakennettuja, suuria hautarakennelmia. Kuninkaanhautaa ei ole koskaan avattu tai tarkemmin tutkittu.
2. Euran Kuninkaanhauta on yksi Suomen suurimmista pronssikautisista röykkiöhaudoista eli hiidenkiukaista. Pronssikautisen kulttuurin tunnuspiirteenä pidetään kivenmurikoista rakennettuja, suuria hautarakennelmia. Kuninkaanhautaa ei ole koskaan avattu tai tarkemmin tutkittu.

Suomalaiset sortuvat usein mieltämään pyhät luonnon paikat vain alkuperäiskansojen, kuten Amerikan intiaanien, Australian aboriginaalien tai tiettyjen Siperian kansojen kulttuuriperinnöksi.

Myös meillä Suomessa – sekä suomalaisilla että saamelaisilla – on ollut omat luonnonpyhättönsä.

Tässä kymmenen pyhää ja vierailun arvoista paikkaa:

1. Mikkelin Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat kooltaan ja aiheistoltaan Suomen laajimpia ja monipuolisimpia esihistoriallisia kalliomaalauskohteita. Astuvansalmen maalauskentän kuvioista huomio kiinnittyy useisiin hirvenkuviin.

2. Euran Kuninkaanhauta on yksi Suomen suurimmista pronssikautisista röykkiöhaudoista eli hiidenkiukaista. Pronssikautisen kulttuurin tunnuspiirteenä pidetään kivenmurikoista rakennettuja, suuria hautarakennelmia. Kuninkaanhautaa ei ole koskaan avattu tai tarkemmin tutkittu.

3. Uuhenvahankivi on Rauman, Euran ja Laitilan rajalla seisova valtava siirtolohkare. Muinoin rajat olivat pyhiä, monet vanhat rajat on vedetty käyttäen merkkeinä vanhoja pyhiä paikkoja. Kiven ja sen viereisen lähteen arvellaan olleen osa muinaista uhrilehtoa.

4. Sodankylän Pyhä-Nattanen on yksi Lapin tunnetuimpia seitatuntureita. Seudun asukkaat pitivät tunturin laen erikoisia muodostumia pyhien vuorien kaikkein pyhimpinä paikkoina, jonne jätettiin peuransarvet ja muut jumalille osoitetut uhrilahjat.

5. Kittilän Taatsin seita on rotkojärven reunalla seisova korkea kivipaasi. Seidat ovat saamelaisen erä- ja poronhoitokulttuuriin liittyviä pyhiä uhri-, palvos- ja juhlapaikkoja. Taatsin seidalle matkattiin uhraamaan pitkienkin taipaleiden takaa aina naapurimaista asti.

6. Kinnulan Karhupetäjä oli kylien yhteinen karhunkallopuu. Kun karhu oli kaadettu, pidettiin peijaiset. Juhlien päätteeksi karhun luut ja kallo vietiin juhlakulkueessa kallopetäjän luo. Luut haudattiin puun juurelle ja kallo nostettiin sen oksalle.

7. Salon Somerojan uhrilähde on muinainen uhripaikka. Lähteessä asuvalle haltialle uhrattiin yleensä rahaa, hopeaa tai neuloja. Pyhät lähteet voidaan jakaa neljään kategoriaa. Ne ovat uhrilähteet, parantavat lähteet, parantavat mineraalivesilähteet ja paikat, joissa edelliset tyypit yhtyvät.

8. Kruunupyyn Ollisbackenin jätinkirkko on valtava kivistä kasattu kehämäinen rakennelma. Jätinkirkot ovat Suomen kivikauden suurimpia monumentteja. Näiden arvoituksellisten kivirakennelmien valleissa on pystykiviä ja aukkoja, joiden suuntausten on tulkittu liittyvän vuoden tärkeitä aurinkotapahtumiin.

9. Nauvon Finbyn jatulintarha on suuri kivistä silokalliolle rakennettu labyrinttirakennelma. Jatulintarhojen merkitys on epäselvä. Niitä oletetaan käytetyn aikoinaan jonkinlaisissa uskonnollisissa menoissa, jotka saattoivat liittyä auringon palvontaan.

10. Kurikan Navettavuori on muinainen pyhävuori, jossa pidettiin kokouksia ja juhlia. Tarinoiden mukaan vuori oli maaginen paikka, josta tietäjät ja parantajat hakivat oppia, voimaa, terveyttä ja parannusta. Siellä on poltettu pääsiäisvalkeita ainakin 200 vuoden ajan. Tulen avulla ja huutamalla karkotettiin trulleja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit