Maaseudun Tulevaisuus
Kantri

Virkkauksen vapauttajan tavaramerkki on virhe

Kantri 22.01.2017

Virkkuuanarkisti Virpi Siira haluaa vapauttaa virkkauksen: huippusuositun bloggarin ja käsityökirjailijan luomuksissa on aina virhe. Jos ei vahingossa, niin tahallaan tehty.


Kari Salonen

Bloggaaja ja käsityökirjailija Virpi Siira on koukuttanut virkkuuksillaan valtavan yleisön ympäri maailmaa. Virkkuukuningattaren omA KOPPA -blogi on rikkonut jo viiden miljoonan kävijän rajan. Katsojia on maailman joka kolkasta.

Viimeisinä kolmena vuotena häneltä on ilmestynyt virkkauskirja joka vuosi. Ne hän on maustanut sadoilla omaperäisillä valokuvilla.

Kirjoissaan hän on virkannut kaikkea frisbeestä ongenkohoon ja asusteista mattoihin – jopa oman elämänsä.

Perinteiset käsityöohjeet eivät Siiraa sytytä. "En itse jaksa lukea ohjeita."

Niinpä hän on luonut uuden tavan: virkkuukoodin, jota ymmärtääkseen ei tarvitse sanoja.

Kuvissa Siira näyttää omat ”matkansa”, eli virkkuuideansa. Niistä voi siis katsoa, kuinka hän on tehnyt asiat, ja missä kulkenut ja mitä miettinyt.

Virkkuutaiteilija kuitenkin haluaisi, että jokainen seuraa omaa polkuaan. ”Ei ole tarkoitus, että ihmiset kulkevat perässä matkien.”

Siira on syntynyt ja kasvanut Savonlinnassa. Käsillä tekemisen hän oppi mummoltaan ja äidiltään, jotka olivat kovia käsityöihmisiä.

Ensin hän katseli mummonsa olan yli, kuinka työ valmistuu ja oppi siitä omatoimisesti. Taito on kulkenut mukana läpi elämän.

Lukijat ovat antaneet Siiralle tittelin virkkuukuningatar. Virkkausanarkisti tuntuu hänestä kuvaavammalta. Hyväntahtoinen anarkisti, niin kuin Peppi Pitkätossu, hän tarkentaa.

Virkkausanarkisti haluaa ravistella sääntöjä ja ehdottomuuksia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa pitää koukkua kädessä. Hameena alkaneesta projektista voikin loppujen lopuksi tulla vaikka päivänvarjo.

"Minusta tuntuu, että menee vielä jonkin aikaa ennen kuin tajutaan, että ei aina tarvitse virkata patalappua tai kaulahuivia, siis jotain käyttöesinettä. Sen voi ostaa tuolta kaupasta. Virkkaus voi olla matka jonnekin, ajatuksen apuväline", hän selittää.

Teoksiinsa hän on ripotellut filosofiaansa. Se näkyy myös laastarista sormenpäässä ja kesken jääneistä töistä. "Ideoita tulee ja menee. Kaikkia ei tarvitse toteuttaa. Mikään ei ole ikuista."

Se näkyy erheistä ja lankasykkyröistä. "Näissä on kaikissa virhe, tässä luntissakin on virhe”, Siira kertoo ja osoittaa kirjasta virkkausmalliaan. "Se on nimmarini. Jos sitä ei tule, niin teen sen tarkoituksella."

Hän selailee kirjaansa, tarinoitansa. Yhdessä kuvassa on menossa pyykkipäivä: langat ovat virttyneet, värjäytyneet ja kutistuneet. Kultalanka alkanut purkautua.

"Sillä samalla tavalla, miten elämässä rähjääntyy. Mikään ei mene sillä tavalla, kun olet suunnitellut”, hän sanoo ja nauraa makeasti.

Virkkaaminen myös karkottaa murheet. Mieltä painavat asiat jäävät kudelmaan.

"Mummonikin teki sitä samaa, että kun häntä suututti joku asia, niin kutimet käteen ja perkeleet meni sinne sukan varteen", Siira kertoo.

"Sitten kun oli saanut näkyväistä aikaiseksi, niin avot oli hyvä mieli ja rupesi laulattamaan."

http://omakoppa.blogspot.fi/

Lisää Virpi Siirasta tammikuun Kantrissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit