Maaseudun Tulevaisuus
Kantri

Yksi päivä, 20 saunaa: Korsusauna on Sarvenperän saunamaratonin viimeinen etappi

Kantri 23.06.2017

Sarvenperän ­kylässä ­saunotaan arjen ­askareiden lomassa myös sauna­maratonin merkeissä. 15 vuotta ­hikoiluttanut ­tapahtuma yhdistää ­kyläläisten ­lisäksi ­ihmisiä ympäri Suomen ja ­maailman.


Sanne Katainen
Sarvenperän korsusauna on rakennettu talkootyöllä keskelle rauhaisaa mäntymetsää.
Sarvenperän korsusauna on rakennettu talkootyöllä keskelle rauhaisaa mäntymetsää.
Sanne Katainen
Pesuaineille on nikkaroitu oma teline.
Pesuaineille on nikkaroitu oma teline.

"Nyt olis sauma suomalaiselle innovaatiolle, kamera joka kestää saunassa.”

”Mä laitan talvisin varpaankynsiin Kalpan värit, mustaa ja keltasta. On kiva vähän provosoida näitä jyppiläisiä.”

”Tää lääkäri tuli mun kuppausvastaanotolle ja kysyi, että enkö minä tiedä kuka hän on. Minä sanoin, että kyllä tiedän, mutta täällä sillä ei ole mitään väliä.”

Jyväskylän Korpilahdella, Sarvenperän korsusaunan naisten vuorolla juttua lentää yhtä paljon kuin hikeä. Naurun ja löylyjen lomassa voi hiljentyä kuuntelemaan kiukaan sihinää tai pulahtaa pieneen ja erittäin kylmään Kutistamo-lampeen.

”Kylän miehet nimesivät lammen, varmaan omakohtaisten kokemusten vuoksi”, lauteilla lötköttävät naiset kikattelevat.

Erityisen tutuksi vuonna 2001 rakennettu sauna on käynyt niille, jotka ovat osallistuneet jo 15 vuotta järjestettyyn saunamaratoniin, sillä korsusauna on koko maratonin viimeinen etappi. Muut 19 saunaa ovat kyläläisten yksityissaunoja, jotka he avaavat maratoonareiden käyttöön. Vieraanvaraisuutta tässä noin sadan asukkaan kylässä siis riittää.

”Kyllä täällä vallitsee sellainen yhteisöllisyys, että ihmiset on tekemisissä toistensa kanssa”, sanoo Sanna Tarkiainen, Sarvenperän kylälehti Meijän Perän päätoimittaja. ”Se on katoava luonnonvara.”

Löylyjen jälkeen korsusaunan läheiselle nuotiopaikalle on kerääntynyt makkaraa paistamaan ja nokipannukahvia hörppimään Tarkiaisen lisäksi myös muut saunojanaiset sekä muutamia kyläläisiä.

Kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Seija Halinen hymyilee Tarkiaisen vieressä.

”Täällä on aina vallinnut voimakas talkoohenki”, Halinen kertoo. ”Se yhistää ihmisiä.”

Juuri tuo voimakas talkoohenki sai aikaiseksi ensin luontopolun ja sitten sen tallaajille yöpymispaikaksi korsun. Korsun noustua suosituksi majapaikaksi päättivät kyläläiset rakentaa vielä korsusaunan. Saunamaratoninkin idea lähti yhteisvoimin liikkeelle.

”Joku on ihmetellyt, että kuinka monessa saunassa sitä ehtisi päivän aikana saunoa”, Halinen muistelee.

Ensimmäisenä vuotena osallistujia oli 22, ja heistä noin puolet kyläläisiä.

”Ja nyt on 90 osallistujaa ympäri Suomen, ja maailmaltakin”, Tarkiainen kertoo. ”Kaikki ilmoittautuneet ei mahtuneet mukaan, että piti sitten arpoa osallistujat.”

Saunamaraton on koko päivän kestävä joukkuetapahtuma, joka alkaa täältä korsusaunan läheiseltä nuotiopaikalta.

Porukka jaetaan noin kymmenen hengen joukkueisiin, joita opastamassa on aina joku kyläläinen. Joukkuekohtaisen oppaan tehtävänä on seurata aikaa ja johdattaa joukkue oikeaan paikkaan, sillä reittiä ei ole mihinkään merkitty. Jokaisessa saunassa on noin varttitunti aikaa saunoa.

”Mä oon ollu enimmäkseen märkäopas, eli mä oon saunonu joukkueen mukana”, Tarkiainen kertoo.

”Me taas toimitetaan joka saunalle juomia”, jatkaa Halinen. ”Sitten on semmonen kevyempi lounas, ja sitten on kahvipaikka. Illalla ne saa täällä vielä keitto­aterian.”

”Täähän ei oo varsinaisesti kilpailu, vaan ideana on vaan nauttia erilaisista löylyistä ja tutustua muihin saunojiin”, Tarkiainen tarkentaa.

”Saunassa ei iällä, tittelillä tai sukupuolella ole merkitystä.”

”Sitten kun on kymmenen kertaa ollut mukana, niin saa saunaneuvoksen arvonimen”, Halinen kertoo.

"Kerran oli sitten sellainen naisporukka Nurmeksesta, jotka olivat kymmenen vuotta käyneet. Heidät nimitettiin saunaneuvoksiksi, ja he päättivät, että siihen on hyvä lopettaa tämä maratoonariura. Mutta he rakensivat siirrettävän saunan, ja ovat nyt kaksi kertaa tulleet sen ­saunansa kanssa Nurmeksesta ­tänne.”

Saunoja on vuosien varrella tarjottu ahkerasti maratonin käyttöön: on saarijärveläistä siirtosaunaa, 1700-luvun savusaunaa, Pohjolan Matkan saunabussia, Kuohun vapaapalokunnan telttasaunaa ja useita rantasaunoja. Parhaat löylyt monen ihmisen mukaan saa kuitenkin maalisaunassa eli korsusaunassa.

”Se on oikeestaan aika pyhä hetki, kun istuu niissä viimesissä löylyissä”, Tarkiainen pohtii.

”Vaikka on aamulla jonkun ventovieraan miesporukan kanssa lähtenyt saunomaan, niin sitten kun on tullut tohon maalisaunaan, niin voi sanoa, että on ihan parhaat tutut jo. Siellä voi istua ihan hiljaa ja rauhassa, hartaana jopa, tai sitten voi puhua pulputtaa ja parantaa maailmaa. Sauna liittää ihmisiä yhteen.”

Kylän nuoret eli noin nelikymppiset saunovat yhdessä säännöllisesti. Sauna kuuluu heille osaksi vierailukulttuuria, saunaillat ovat tietynlaisia kotibileitä. Saunomisen lisäksi Sarvenperällä ollaan toisten kanssa tekemissä yhteisten talkooprojektien kautta. Myös naapuriapu toimii aktiivisesti kyläläisten välillä, ja sitä heruu myös muille.

”Joo, jos täällä päin liikkuu, niin kyllä mun tai Seijan kautta joku yöpaikka järjestetään”, toteaa Tarkiainen Sarvenperän majoitusuteluihin. ”Juu, ilman muuta”, myötäilee Halinen.

Makkarat on syöty ja kahvit juotu, nuotiokin sammuu pikkuhiljaa. Naiset jäävät vielä järjestelemään saunan ja sen ympäristön kuntoon seuraaville tulijoille, Sarvenperän miesten kuntokerhon jäsenille ”Köntyksille”. Vehreän ja hiljaisen havumetsän keskeltä poistuessa tulee sellainen olo, että sinne on helppo palata uudelleen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit