Koneet & autot

115-vuotiasta höyrylaiva Hurmaa liikuttavat metrin pituiset koivuhalot – katso videolta, miten laivan kone yhä hyrrää

Koneet & autot 11.08.2017

Viipurissa 1902 rakennettu höyrylaiva on kokenut pitkän historiansa aikana jopa sodan, mutta nykyään alus on leppoisassa edustuskäytössä.


Jere Lauha
Vuonna 1935 alus peruskorjattiin täydellisesti, ja siitä tehtiin jäänmurtaja. Kansirakenteiden lisäyksen myötä Hurmasta tuli kaksikerroksinen hinaaja.
Vuonna 1935 alus peruskorjattiin täydellisesti, ja siitä tehtiin jäänmurtaja. Kansirakenteiden lisäyksen myötä Hurmasta tuli kaksikerroksinen hinaaja.
Jere Lauha
Höyrykattilan lämmitystä varten pesään saa lisätä metrin koivuhalkoja noin vartin välein.
Höyrykattilan lämmitystä varten pesään saa lisätä metrin koivuhalkoja noin vartin välein.
Jere Lauha
Telegrammin avulla välitetään käskyt komentosillalta konehuoneeseen mekaanisesti.
Telegrammin avulla välitetään käskyt komentosillalta konehuoneeseen mekaanisesti.
Jere Lauha
Höyrykoneen jyskytys, liehuva Suomen lippu ja Saimaan rannat ovat uniikki yhdistelmä suomalaisuutta, historiaa ja metsäteollisuutta.
Höyrykoneen jyskytys, liehuva Suomen lippu ja Saimaan rannat ovat uniikki yhdistelmä suomalaisuutta, historiaa ja metsäteollisuutta.

Höyryaluksen ainutlaatuinen tunnelma ei käynnisty avaimesta kääntämällä. Puukäyttöinen höyryhinaaja Hurma päästää kolme voimakasta pillin puhallusta, ja irtoaa laiturista halkomaan Saimaan aaltoja.

115-vuotiaan s/s Hurman kone jyskyttää tasaiseen tahtiin, telegrammin osoitin kalahtaa "täydelle" kiihdyttäen aluksen vauhtia ja messinkiosat kiiltävät kesäauringossa. Arvokkaasti vanhentunut höyrylaiva onkin tuttu näky Saimaalla.

"Alus kulkee ja kone pyörii, kunhan osat ovat paikallaan!"

Tasaista kyytiä tarjoavaa höyrylaivaa ohjaa päällikkö Mikko Manka.

"Hurma on erinomainen laiva. Konetehoa on paljon kokoon nähden ja runko on hyvä. Laiva on suuntavakaa, jota ajaa mielellään", Manka kertoo.

Kevyt polttoöljy oli höyryntuotannon voimanlähteenä vuodesta 1965 vuoteen 1995 saakka. Nykyään höyrykattila lämpenee puulla. Päällikölle puukäyttöinen höyrylaiva on mieluinen.

"Tämä on ihan oma maailmansa. Kyllä tähän höyrähtää", Manka naurahtaa.

Höyryhinaaja on UPM:n omistuksessa, ja toimii parhaillaan edustusaluksena. UPM:n myyntipäällikkö Riitta Väisäsen mukaan laiva on yhtiölle hyvin arvokas.

"Hurma on tärkeä osa metsäteollisuuden historiaa, eikä millään muulla yhtiöllä ole enää laivoja", Väisänen kertoo.

Laivan alkuvaiheen tarina on Väisäsen mukaan "jännä", sillä esimerkiksi aluksen tilaajaa ei tiedetä.

"Sitä on yritetty selvittää."

Aluksen historia on rikas ja monivivahteinen. Alun perin hinaajaksi rakennettu Hurma on kokenut vuonna 1935 suuren peruskorjauksen, jossa aluksesta tehtiin jäänmurtaja, ja runkoa levennettiin.

"Ruotsissa montaa laivaa on lyhennetty ja Suomessa pidennetty, mutta levennys on iso homma. Kaaret, jotka pitävät rungon kasassa, jouduttiin uusimaan", Manka huomauttaa.

Samalla Hurmaan lisättiin kansirakenteita, ja siitä tuli kaksikerroksinen.

Elämäntyön laiva on tehnyt hinaamalla puita sisävesillä.

Sodan aikoihin alus pakko-otettiin armeijan käyttöön, ja sen tehtävänä oli pitää kovassa pakkasessa väylä auki Saimaan kanavan ja Vuoksen suun välillä. Toimenpiteellä pyrittiin torjumaan Neuvostoliiton mahdollinen hyökkäys Saimaan jäätä pitkin.

"Sotavammoja on jonkin verran, kun laivaa hieman kuritettiin venäläisten toimesta", Väisänen lisää.

Alus vaatii kulkeakseen kolme ammattimiestä. Niin päälliköllä, kansimiehellä kuin konemestarilla on osansa Hurman kulkiessa.

Kansimies Kimmo Ruuskasen mukaan hinaajahöyryalus ei ole aivan niin yksinkertainen kuin dieselkäyttöinen.

"Dieselkäyttöinen laiva käynnistetään avaimesta kääntämällä. Tässä lämmitys aloitetaan vuorokausi etukäteen", Ruuskanen sanoo.

1,9 metrin halkaisijan potkuria pyörittää kaksisylinterinen höyrykone, joka on myös valmistettu 1901 Viipurin Konepajalla.

"Tunnissa menee noin motti puita, joilla lämmitetään 11 000 litraa vettä", kertoo konemestari Jari Astikainen.

"Suurin piirtein tunnissa vaihtuu koko kattilan vesi."

Kelluvaksi museoksi alusta kutsuva päällikkö suosittelee höyrylaiva-ajelua kaikille.

"Tämä on kulttuuriteko aina kun vanhoja laivoja käytetään. Suosittelen ihan kaikille. Siten saadaan alukset myös säilymään."

Lue lisää sisävesiliikenteen menosta: Tyrsky avaa väylää Saimaalla puukuljetuksille

Aiheeseen liittyvät artikkelit