Koneet & autot

Pelkona nollatoleranssi ja lievillä ylinopeuksilla rahastaminen: Virhemaksun rajaukseen halutaan eduskunnan vahvistus

Koneet & autot 22.12.2017

Liikenteen uusi virhemaksu on herättänyt laajaa keskustelua.


Kari Salonen
Kameravalvonta on yleistynyt nopeasti.

Eduskunnan liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilä (kok.) toppuuttelee intoa liikenteen kameravalvonnan lisäämiseen. Hän myös vaatii, että eduskunnan on varmistettava, ettei uutta virhemaksua aleta kerätä nykyistä pienemmistä ylinopeuksista.

Eestilä kiittelee uuteen tieliikennelakiin sisältyvää linjausta, jonka mukaan pienistä ylinopeuksista ei enää menetä ajokorttia. Nykyisin kortti lähtee, jos rikesakkoja kertyy kolme vuoden sisällä.

Uudessa järjestelmässä rikesakot vaihtuvat virhemaksuksi.

"Autolla ajavat ovat kokeneet nykyisen käytännön epäoikeudenmukaiseksi. Kortin menettäminen pienten ylinopeuksien takia on ollut kohtuutonta etenkin ammattiautoilijoille."

Eestilän mukaan ylinopeudet ovat nostettu suuremmaksi ongelmaksi kuin mitä ne oikeasti ovat. Pienillä ylinopeuksilla ei usein ole merkitystä liikenneturvallisuudelle. Ne voivat liittyä liikenteen joustoihin, nopeus voi nousta hiukan esimerkiksi alamäessä.

"En kannusta ylinopeuksiin, ja selvästä ylinopeudesta kuuluu saada rangaistus. Pieneen ylinopeuteen taas riittää suullinen tai kirjallinen huomautus."

Eestilän mukaan eduskunnan pitää varmistaa, että virhemaksun raja ei tiukennu nykyisestä käytännöstä. Se tarkoittaa, että virhemaksuja aletaan määrätä vasta yli kuuden kilometrin ylinopeuksista.

"Liikenteen joustot pitää ottaa huomioon. Eduskunnan on käytettävä tässä asiassa sille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa ja varmistettava, että tuo raja pitää jatkossakin."

Liikenteen uusi virhemaksu on herättänyt laajaa keskustelua. Rikesakosta poiketen se voidaan määrätä automaattivalvonnan perusteella myös ajoneuvokohtaisesti. Kuskin tunnistamista ei siten enää tarvita.

Ellei virhemaksun saanut ajoneuvon omistaja ole kuljettanut ajoneuvoa, hänen on se osoitettava. Todistustaakka siirtyy siten syytetylle, eikä syyttäjällä.

Samalla iso osa liikennerikkomuksista siirtyisi rikosoikeusjärjestelmän ulkopuolelle. Varsinainen sakotusrajan uusi laki pitää ennallaan 20 kilometrissä tunnissa, kun nopeusrajoitus on vähintään 60 kilometriä tunnissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit