Koneet & autot

Autonvalmistajat panostavat pakon edessä ladattaviin hybrideihin

Koneet & autot 09.01.2018

Liikenteen rajun päästötavoitteen toteutuminen voi silti jäädä laskennalliseksi.


Jarmo Palokallio
Opelin toimitusjohtaja Rami Kittilä arvioi, että liikenteen päästövähennys voidaan laskennallisesti toteuttaa ladattavilla hybrideillä. Niiden jatkuva lataaminen on sitten asia erikseen.

EU:n autovalmistajille lähivuosille asettama päästötavoite on 95 grammaa kilometrille. Vuoteen 2030 mennessä päästöjen pitäisi edelleen vähentyä 30 prosentilla. Autoteollisuuden mukaan tavoite on hyvin haastava.

"Tavoitteeseen pääsy pakottaa autojen sähköistymiseen. Siihen päästäkseen autotehtaat tarvitsevat sähköautoja ja ladattavia hybrideitä", toteaa toimitusjohtaja Rami Kittilä Suomen Opelilta.

Kittilän mukaan tulevaisuudessa nähdään entistä enemmän pieniä sähköautoja. Suuremmat autot ovat puolestaan ladattavia hybrideitä.

EU:n vuonna 2016 Suomelle asettama kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on 39 prosenttia vuoteen 2030. Vertailuna on vuosi 2005. Vain Ruotsi ja Luxemburg saivat EU:lta kovemman, 40 prosentin tavoitteen.

Autoliiton mukaan Suomen päästötavoite on liian kova. Sen hyväksyminen kertoo liikenteen edunvalvonnan epäonnistumisesta.

Myös Kittilän mukaan liikenteelle asetetut ilmastopoliittiset tavoitteet hyväksyttiin aikanaan turhan löysästi.

"Tavoite on kova, mutta se voidaan saavuttaa laskennallisesti ladattavilla hybrideillä. Toinen asia on, miten ladattavia hybrideitä jaksetaan oikeasti ladata. Voi olla, että ainakin osalle täyden autoedun omaavalle autoilijalle käy niin, että hän ajaa jatkossa paljon kuluttavalla autolla, jossa on normaalia pienempi bensatankki."

Kittilä arvioi, että vaikka autokanta saataisiin muutettua ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaiseksi, yhteiskunnan rakenteet eivät ehdi muutokseen mukaan. Sähköiseen liikenteeseen siirtyminen vaatii suuria muutoksia yhteiskuntarakenteeseen.

Latauspaikat ovat siitä yksi esimerkki.

Aiheeseen liittyvät artikkelit