Biotalouden kasvu siivittää nyt luonnonvara-alan koulutusta pitkän hiipumisen jälkeen

Esimerkkilaskelmaan on poimittu aloituspaikat kahdesta suurimmasta yhteishaun koulutuslinjasta: agrologien ja metsätalousinsinöörien päiväopinnoista. Päälle tulevat muun muassa monimuoto-opiskelun paikat. 

Hakijamäärät toisen asteen maatalousoppilaitoksiin ovat säilyneet hyvinä ja jopa parantuneet viime vuosista. MTK:n koulutusjohtaja Susanna Aro kertoo, että eläinalan opinnot ovat selvästi se, joka kiinnostaa.

”Metsäalalla on enemmän aaltoilua. Kun menee hyvin, kuten nyt, opiskelijoita riittää. Käynnissä on oikein biotalousbuumi.”

Agrologien liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen on huolissaan sekä opintojen keskeyttämisistä että työllistymisestä.

”Rahat tulevat oppilaitoksille entistä enemmän sen mukaan, miten paljon on suorituksia ja valmistuneita.”

Tässä mielessä on harmillista, että keskeyttäneiden määriä ei ole vuoden 2008 jälkeen enää koottu julkisesti yhteen opetushallinnon tilastoihin.

Lappalainen arvelee, että usein syy keskeytykseen on työllistyminen joko kotitilalle tai muualle. Asia voi kuitenkin tulla vastaan myöhemmin elämässä, jos joutuu uudelleen työnhakuun.

Vaikka luonnonvara-alan koulutus kiinnostaa, ammattikorkeakouluista (AMK) valmistuneilla agrologeilla ja metsätalousinsinööreillä on ollut viime vuosina vaikeuksia työllistyä.

Agrologien työttömyys lähti elykeskusten tilaston mukaan nousuun vuonna 2013. Enimmillään heitä oli kaksi vuotta sitten, yli 350.

Sen jälkeen tilanne on portaittain kohentunut, Lappalainen luonnehtii.Vuodenvaihteessa työttömiä oli 270.

Metsäalan oppilaitosten mukaan opiskelijat ovat työllistyneet hyvin.

Elykeskuksen tilastojen mukaan työttömiä metsätalousinsinöörejä on koko maassa noin 350, kertoo koulutuspoliittinen vastaava Tiina Eklund Metsäalan asiantuntijat (Meto) ry:stä.

Metsäalalla hakijoiden määrä on pysynyt sangen vakaana. Oppilaitosten välillä hajontaa on hakijamäärissä toki ollut, Metosta kerrotaan.

Aron mainitsema aaltoliike näkyy koulutuspaikoissa. Niitä oli ammattikorkeakouluissa enimmillään 270 vuonna 2005, mistä laskeuduttiin parin metsäoppilaitoksen lakkauttamisen jälkeen noin 210 aloituspaikkaan tämän vuosikymmenen alussa.

Oppilaitosten lakkauttamista suositti Eklundin opetusministeriön työryhmä. Se suositti myös yliopistojen aloituspaikkoihin vastaavaa vähennystä, mutta sitä ei kuitenkaan toteutettu.

Opiskelupaikkoja on jälleen lisätty vuoden 2015 jälkeen yli puolella, reiluun 300:an. Luku sisältää kaikki metsätalousinsinöörin opinto-ohjelmat, kun grafiikan luvuissa ovat mukana vain päiväopintoja suorittavat.

Metsätalousinsinööreistä valtaosa työllistyy edelleen palkansaajiksi.

Vaikka metsäpalveluiden yrittäjyydestä paljon puhutaan, Metossa yrittäjäjäsenten määrä on pysynyt pitkään suhteellisen samana, noin 150:ssä, Tiina Eklund sanoo.

Metsätalousinsinöörien työnkuva on kuitenkin monipuolistunut.

Perinteisen asiantuntijatyön lisäksi heitä työskentelee myös esimies- ja johtotehtävissä.

Myös agrologeilla työalan kirjo on nykyisin suuri. Agrologien liiton jäsenet työllistyvät palkkatutkimuksen mukaan 19 erilaiseen toimenkuvaan tai ammattiryhmään.

Erityisen selvästi on lisääntynyt yrittäjyys. Vuonna 2012 yrittäjänä toimivien osuus oli jo lähes 50 prosenttia. Kysely tehdään noin viiden vuoden välein.

Tilanne on hyvinkin voinut keikahtaa sen jälkeen, sillä ruotsinkielisillä työikäisillä jäsenillä yrittäjyys ohitti palkkatyön jo vuosikymmenen taitteessa, Esko Lappalainen toteaa.

Hän arvioi, että moni alalle valmistunut saattaa valita ammattijärjestön työtehtävänsä tai toimialan mukaan. Liiton jäsenyys on valmistuneiden keskuudessa laskenut.

Meton yhteyskoordinaattori Jani Akkanen toteaa biotalouden investointien tietävän hyvää: ”Osaaville metsä- ja luonnonvara-alan ammattilaisille riittää kysyntää.”

”Luonnonvara-alan AMK-­koulutus antaa mahdollisuuksia moneen, varsinkin kun yrittäjyys on jatkossa entistä useammin pohja työllistymiseen”, Lappalainen täydentää.

Myös MTK:n Aro kannustaa biotalousalalle hakeutuvia monipuolisiin opintoihin.

”Metsäalan suhdannevaihteluita voi tasapainottaa muulla koneosaamisella ja maatilaan yhdistää vaikka green care -hoivapalveluita.”

”Myös työhyvinvoinnin ja jaksamisen tunnustelu ovat tärkeitä osia opinnoissa. Energisille nuorille ne eivät ehkä tunnu niin tärkeiltä, mutta jos oma hyvinvointi ei ole kunnossa, myös bisnes romahtaa”, Aro muistuttaa.

Yhteishaku avautuu tiistaina 20. helmikuuta.