Maatalous

Afrikkalaisen sikaruton leviämisriski Suomeen kasvanut

Maatalous 05.04.2017

Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa.


Riitta Mustonen
Kuolleena löydettyjen villisikojen tutkiminen on erittäin tärkeää AFS:n varhaisessa havaitsemisessa.

Uhka afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisestä myös Suomeen on kasvanut, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Tauti levisi vuonna 2014 Baltian maihin ja Puolaan, joita koskee EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus ja sisämarkkinakauppa.

Myös Suomen oma luonnonvarainen villisikakanta on odotettua voimakkaammassa kasvussa, millä voi tulevaisuudessa olla merkitystä taudin maahantuloriskin kannalta. Nämä muutokset on otettu huomioon Eviran vastikään päivitetyssä riskiprofiilissa.

Baltian maissa afrikkalaista sikaruttoa esiintyy villisioissa laajasti. Tauti ei vielä ole osoittanut laantumisen merkkejä. Jos tauti jää pysyvästi alueen villisikoihin, aiheutuu siitä pitkäkestoinen uhka taudin leviämiselle Suomeen.

Tällä hetkellä afrikkalaista sikaruttoa ei tiedetä esiintyvän Suomen itärajan läheisyydessä, Venäjän raportoimat tautitapaukset eivät ole yhtä lähellä Suomen rajaa kuin vuonna 2011. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa.

Jotta ASF-virus leviäisi ihmisen mukana, ihmisen täytyy olla kontaktissa tartunnan saaneiden sikojen, villisikojen tai niiden eritteiden kanssa esimerkiksi eläintiloissa tai osallistumalla villisian metsästykseen. Virus voi levitä ihmisten vaatteiden ja tavaroiden, sekä esimerkiksi ajoneuvojen, metsästysvälineiden ja metsästysmuistojen välityksellä.

Mahdollisen maahantuloriskin voivat aiheuttaa myös sian- tai villisianlihaa sisältävät elintarvikkeet, joissa olisi ASF-virusta. Tartunta elintarvikkeiden kautta tuotantosikoihin on kuitenkin epätodennäköinen, koska ruokajätteen syöttäminen sioille on EU:ssa kielletty.

Sikarutto voi levitä Suomeen myös tartuntaa kantavan villisian mukana. Metsästäjien lähettämät näytteet metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista ovat osa taudin seurantaa.

"Koska villisikakanta on kuitenkin vielä kohtalaisen pieni, nyt olisi hyvä hetki tehdä jotain. Jos villisikakanta kasvaa voimakkaasti, pelkästään metsästämällä villisikojen lukumäärää voi olla vaikeaa vähentää tai pitää halutulla tasolla, sanoo professori", Eviran riskinarvioinnin johtaja Pirkko Tuominen.

Luonnonvaraisen villisikakannan seurantaan on Luonnonvarakeskus (Luke) kehittämässä menetelmiä, jotka perustuvat metsästäjiltä kerättyihin tietoihin. Myös metsästyslainsäädäntöön on tehty viime vuosina muutoksia, jotka auttavat rajoittamaan villisikakantaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit