Maatalous

Puimatta jäävän viljasadon määrä ratkeaa tällä viikolla

Maatalous 10.10.2017

Puinnit eivät ole viikkoon juuri edenneet. Monin paikoin pellot eivät enää kanna koneita.


Kari Salonen
Sateen kastelemaa puimatonta kauraa maanantaina Hattulassa.

Sateet ovat pitäneet puimurit suurelta osin poissa pelloilta viime päivien ajan.

Se, kuinka suuri osa tämän vuoden sadosta jää lopulta korjaamatta, varmistunee tällä viikolla, arvioivat Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) asiantuntijaraadin jäsenet. Kasvustot ovat jo monin paikoin alkaneet ränsistyä eivätkä veden kyllästämät pellot enää kanna raskaita koneita.

Märkää viljaa korjattaessa kuivumisajat ovat pitkiä, joten myös kuivurikapasiteetilla on ollut iso vaikutus puintien edistymiseen sateiden raoissa.

"Jos sateet vielä jatkuvat, ovat puinnit viljojen osalta jo monella alueella puitu ja loput jäävät korjaamatta", Vyr:n tämän viikon puintikatsauksessa todetaan. Mikäli sateet yhä jatkuvat, vilja ei kelpaa edes rehuksi.

Öljykasvien osalta tilanne ei ole vielä menetetty, sillä ne sietävät Vyr:n mukaan vielä sadetta. Niiden puinteja voidaan yrittää jonkin aikaa.

Arviot puimatta jäävästä alasta alkavat monilla alueilla jo olla selvillä.

Eniten puimatonta näyttää Vyr:n asiantuntijoiden mukaan jäävän Keski-Suomessa, Ylä-Savossa ja Kymenlaaksossa, 30 prosenttia peltoalasta. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa puimatta jäänee 20–25 prosenttia, Varsinais-Suomessa viisi prosenttia ja muilla alueilla noin kymmenen prosenttia peltoalasta.

Alueiden sisälläkin puimatta jäävässä alassa on isoja alueellisia eroja.

Tappiot eivät kuitenkaan rajoitu yksinomaan peltoon jäävään kasvustoon. Myös sadon määrän ja laadun heikkeneminen ovat vakavia ongelmia monin paikoin.

"Vehnät kääntyvät rehupuolelle, kun sakoluvut ovat menneet ja DON-toksiinit vähentävät elintarvikekauran määrää", katsauksessa todetaan.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa leipävehnää tuskin kevätvehnistä ilmeisesti saadaan, Vyr:n asiantuntija arvioi.

Karjavaltaisilla alueilla, esimerkiksi Pohjois-Savossa, tilat joutuvat ostamaan viljaa merkittävästi enemmän kuin normaalivuosina.

Lisäksi tavanomaista suuremmat kustannukset aiheutuvat pitkistä kuivausajoista, monilla tiloilla myös suojaviljaan perustettujen nurmien uudelleen kylvämisestä.

Puintien sijaan kasvustoja on monin paikoin pystytty korjaamaan tuoresäilöntään. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tuoresäilöttyä viljaa vastaanottaneiden tilojen varastot ovat kuitenkin jo täynnä.

Alueella onkin käyty runsaasti keskustelua pahasti itäneiden kasvustojen murskaamisesta peltoon. Myös Pirkanmaalla monet ovat jo murskanneet kasvustoja, kun säissä ei ole tapahtunut käännettä parempaan.

Ongelmia tulee Vyr:n asiantuntijoiden mukaan vielä myös lannanlevityksen ja kyntöjen sekä monilla kotieläintiloilla kuivikkeiden saatavuuden kanssa.

Ensi keväänä tämän syksyn olot kostautuvat lisätöinä peltojen kunnostuksissa sekä hankaluuksina kevätmuokkauksessa ja kylvöissä. Myös ravinnetasapainon, erityisesti fosforin, heilahtelut peltoon jäävän sadon vuoksi huolestuttavat osaa asiantuntijoista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit