Maatalous

Kainuulaistila palkittiin tasokkaista nurmista ja kehittämishaluisesta asenteesta

Maatalous 13.10.2017 Sotkamo

Ennakkoluulottomaksi viljelijäksi kehuttu Ari Korhonen Sotkamosta voitti valtakunnallisen nurmipalkinnon.


Pekka Fali
Ari Korhonen on saanut nurmiryhmän tapaamisista hyviä vinkkejä pellon kasvukunnon parantamiseen sekä uusien lajikkeiden käyttöön.
Ari Korhonen on saanut nurmiryhmän tapaamisista hyviä vinkkejä pellon kasvukunnon parantamiseen sekä uusien lajikkeiden käyttöön.
Pekka Fali
Korhonen viljelee kymmenellä hehtaarilla ruokohelpeä, joka tuo rehuun kovaa kuitua. Ilman sitä rehu on liian sulavaa.
Korhonen viljelee kymmenellä hehtaarilla ruokohelpeä, joka tuo rehuun kovaa kuitua. Ilman sitä rehu on liian sulavaa.

Vehreä nurmipelto on edellispäivän rankkasateesta hieman vettynyt, mutta kasvusto on terhakkaa.

"Timoteitä, nurminataa, ruokonataa, puna-apilaa ja alsikeapilaa", maitotilan isäntä Ari Korhonen Sotkamon Naapurinvaaralta luettelee lohkolle toissa keväänä kylvettyä seosta.

"Monipuolisella seoksella haetaan sitä, että aina joku kasvi menestyy", Korhonen selittää.

Kainuussa olosuhteet ovat hankalat, sillä lämpösummaa kertyy vain vähän. Milloin kärsitään kuivuudesta, milloin märkyydestä. Tänä vuonna on vaivannut kylmyys.

Kasvilajit etsivät sopivan paikkansa lohkolla. Maalaji voi vaihdella lohkon sisällä.

"Maan kasvukuntokin paranee, kun kasvien juuret ulottuvat eri syvyyksiin ja kuohkeuttavat maa-ainesta", tilan nurmiasiantuntija Maarit Partanen Pro Agria Kainuusta muistuttaa.

Korhonen pokkaa tänään perjantaina Laidunyhdistyksen säätiön valtakunnallisen nurmipalkinnon Koneagria -messuilla Tampereella.

Partasen mukaan Korhosen isännöimällä Viitalan tilalla on kokeiltu rohkeasti erilaisia nurmiseoksia.

"Ari on ennakkoluuloton viljelijä", hän kehuu.

Tällä kasvukaudella Korhonen korjasi ensimmäistä kertaa ohrasta kokoviljarehua.

"Nyt on ruis kokeilussa. Syksyllä kylvetty ruis korjataan ensi kesänä säilörehuksi", Korhonen kertoo.

Viitalan tilalla siirryttiin toissa vuonna luomuun peltopuolella.

"Nurmia on viljelty luomutyylillä jo kymmenisen vuotta. Nyt vilja myydään luomuviljana", Korhonen kertoo.

Pääsyyksi hän mainitsee luomuviljelyn tavanomaista paremman kannattavuuden sekä sen, ettei kesäöitä tarvitse viettää peltoja ruiskuttaen.

Korhosen aloittaessa tilalla oli 15 lypsävän parsinavetta. Nyt lypsäviä on 95 ja navetta on kahden robotin pihatto.

Korhonen kuvailee olevansa huono kulkemaan samalla kaavalla.

"Aina haluaa jotain uutta."

Seuraavaksi suunnitelmissa on hiehokasvattamo. Nyt nuorkarja on hotellissa.

Navettapuolella luomuun ei ole siirrytty. Luomumaidon tuottamistakin Korhonen on pohtinut, mutta siinä eniten askarruttaa ruokinnan muutokset.

"Näillä näkymin jatkan tavanomaisen maidon tuottamista."

Laidunyhdistyksen valintaraati arvostaa Viitalan tilan tasokasta nurmikiertoa sekä vihantahernekasvustoja. Raadin mukaan peltoala hyödynnetään tehokkaasti.

"Olosuhteet seudulla koko Suomeen verraten haastavat, mutta satotaso on luomutilaksi erittäin korkea säilörehunurmilla ja viljelykierron muilla kasveilla", raati toteaa.

Hehtaarisato jäi tänä vuonna 5 000 kilon tasolle, mikä johtui lähinnä alkukesän kylmyydestä.

Partasen mukaan satotasoja on tarkoitus saada nostettua reippaasti, ja sen eteen tehdään töitä muun muassa lajikevalinnoilla.

Raati kiittää myös Korhosen aktiivisuutta Pro Agrian nurmiryhmässä. Siinä kymmenhenkinen viljelijäryhmä on tehnyt havaintoja pelloilla kahden kasvukauden ajan ja vaihtanut ajatuksia ja hyviä kokemuksia.

Korhosta kehutaan myös "hyvästä nurmisilmästä" ja siitä, että hän osaa kertoa tilansa tekemisistä muille.

Laidunsäätiö tukee laiduntalouden ja muun nurmiviljelyn sekä nurmirehujen käytön edistämistä ja kehittämistä Suomessa.

Nurmipalkinto annetaan vuosittain tilalle, jossa nurmituotannon kokonaisuus on hyvin hallinnassa ja jossa näkyy kehittämismyönteinen asenne.

Palkinnoksi voittaja saa tuhat euroa, joka toivotaan käytettävän virkistykseen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit