Maatalous

Useiden yliopistojen yhteistutkimus: Lihaa syömällä emme pelasta maapalloa

Maatalous 13.10.2017

Lihansyöntiä ja sen tuotantoa tulisi tuoreen tutkimuksen mukaan vähentää reippaasti, jotta päästövähennystavoitteet täyttyvät.


Jaana Kankaanpaa
Aiempien selvitysten mukaan karjankasvatus ylläpitää tehokkaasti hiilen sidonnan lisäksi ravinteiden kiertoa. Oxfordin yliopiston mukaan ravinteiden kierto on kuitenkin vähäistä.

Jos Pariisin sopimuksessa määritelty kahden asteen lämpenemisrajoitus halutaan pitää, laidunnuksen ja lihansyönnin tulisi vähentyä nykyisestä huomattavasti, kansainvälinen tutkimus "Is grass-fed beef good or bad for the climate?" valaisee.

Märehtijät ovat merkittäviä hiilidioksidin, metaanin ja typpioksidin päästölähteitä. Tuoreen selvityksen mukaan maaperä sitoo kasvihuonekaasupäästöistä vain pienen osan.

"Naudantuotanto ei ole ilmastoteko. Lihaa syömällä emme pelasta maapalloa", tutkimusta valmistellut tohtori Tara Garnett Oxfordin yliopistosta sanoo.

Tutkimus haluaa kyseenalaistaa ajattelutavan, jossa eläintuotannon ravinnoksi tulisi kasvaa väestönkasvun myötä. Tällä on selvityksen mukaan useita riskejä.

Märehtijöiden määrän kasvaessa, myös pötsistä syntyvien ja vapautuvien kasvihuonekaasujen tuotanto kasvaa. Eläintuotannon kasvu lisää painetta tehostaa rehujen tuotantoa.

Koska nurmet ovat merkittäviä hiilen varastoja, niiden käyttötarkoitusta ei pitäisi vaihtaa monivuotisesta viljelystä yksivuotiseen, esimerkiksi soijan tai viljojen kasvatusta varten. Kun monivuotisten nurmien sijaan aletaan viljellä yksivuotista soijaa, maaperään varastoitunut hiili vapautuu hiilidioksidina ilmaan.

Jos eläinten määrää halutaan väenkasvun myötä lisätä, nurmilla käytettyjen lannoitteiden määrä lisääntyy. Tämä voi taas tutkimuksen mukaan lisätä typpioksidipäästöjä.

Märehtijät tuottavat 80 prosenttia globaaleista kotieläintuotannon päästöistä ja kotieläintuotanto 14,5 prosenttia ihmisen aiheuttamista päästöistä. Parhaissa olosuhteissa nurmien hiilensidonta voisi korvata ihmisen aiheuttamista päästöistä vain 1,6 prosenttia.

Nautakarjankasvatuksen merkitys maailman proteiinintuotannolle on tutkimuksen mukaan pieni.

Laiduntavan karja tuottaa vain pienen osan proteiinituotannoista verrattuna muihin pienempipäästöisiin tuotantosuuniin, kuten kanan tai sianlihan tuotantoon. Märehtijät kuitenkin käyttävät neljäsosan maapallon maapinta-alasta.

Naudanlihantuotannon aiheuttamia ilmastovaikutuksia voidaan vähentää tutkija Hannele Pulkkisen mukaan hyvälaatuisella säilörehulla, huolehtimalla pellon kasvukunnosta ja tasapainoisella lannoituksella.

"Suomessakaan ei pystytä tekemään nautakarjatuotannosta ilmastoystävällistä pelkästään sitomalla hiiltä. Hiiltä täytyy toki pitää maaperässä", Pulkkinen kertoo.

Pulkkinen muistuttaa, että laiduntamisella on muita tärkeitä vaikutuksia.

"Laiduntaminen on Suomessa monimuotoisuuden kannalta tärkeää. Märehtijöiden rehujen viljelyyn käytetään meillä Suomessa myös sellaisia alueita, joilla ruoantuotanto olisi muuten vähintäänkin haastavaa."

"Suomalaisen naudanlihan- ja maidon ympäristövaikutusta vähentää se, että niiden rehuna ei käytetä soijaa toisin kuin muualla Euroopassa."

Tuoreen tutkimuksen takana ovat Britannian Oxfordin, Aberdeenin ja Cambridgen yliopistot sekä tutkijoita Hollannin ja Ruotsin maatalousyliopistoista sekä luonnontieteeseen erikoistuneesta tutkimuslaitoksesta Australiasta ja luomutuotannon tutkimuskeskuksesta Sveitsistä.

Englanninkielinen Grazed and Confused -raportti

Aiheeseen liittyvät artikkelit