Maatalous

Etelä-Savossa satovahingoista noin 12–15 miljoonan euron tappiot

Maatalous 13.10.2017

Satoa on korjaamatta vielä noin 12 600 hehtaaria


Petteri Kivimäki
Lakoutuminen ja sitä seurannut tähkäidäntä on pilannut viljoja.

Kuluvalla viikolla viljelijöille tehdyn kyselyn perusteella noin 40 prosentilla tiloista on vielä korjaamatonta satoa.

Tilojen kokonaistappioiden arvioidaan Etelä-Savossa olevan noin 12–15 miljoonaa euroa. Määrä on merkittävä, sillä eteläsavolaisten maatilojen yhteenlaskettu verotettava tulo on kunnallisverotuksessa noin 50 miljoonaa euroa.

Välittömiksi sadonmenetyksiksi ja laatutappioiksi arvioidaan noin 7 miljoonaa euroa. Lisäkustannuksia tulee myös 7 miljoonan euron verran muun muassa kasvaneista energiakustannuksista, rehuhankinnoista, karjamäärän sopeutuksesta tilan rehumäärään sekä lisääntyneistä rahoituskustannuksista.

Taustalla on jo ennestään tiukka taloudellinen tilanne. Nyt syntyvät vahingot heijastuvat useammalle vuodelle, toteaa MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio.

Kallio arvioi viljelijäkyselyn perusteella, että sekä kasvilajeittain että tilakohtaisesti korjuutilanteen vaihtelu on suurta. Toisilla tiloilla kaikki on korjattu, ja toisilla kaikki on menetetty.

Monet kyselyyn vastanneista viljelijöistä kertovat, että määrällisesti sato olisi kohtuullinen, mutta sen laatu on heikko, tai sitä ei ole päästy korjaamaan.

"Saadaanko ensi kesäksi siementä, tällä hetkellä ei ole vielä puitu yhtään siemeneksi tulevia lohkoja", ihmetteli yksi kyselyyn vastanneista viljelijöistä.

Viljojen sekä öljy- ja valkuaiskasvien lisäksi vahinkoja on koettu myös nurmilla, marjoilla, hedelmillä ja varastovihanneksilla.

Erityisesti puutarhakasveissa on ulkonäöllisiä vikoja.

"Näillä ei tuotteiden käytettävyyteen ole vaikutusta, mutta kauppojen sisäänostajat ovat olleet joustamattomia", Kallio murehtii.

Keskimäärin korjaamatonta peltoalaa eteläsavolaisilla tiloilla oli kyselyn perusteella arvioituna 12,6 hehtaaria.

Korjatun alan sadostakin merkittävä osa joudutaan hyödyntämään muuten kuin oli aiottu. Tähän vaikuttavat niin heikompi hinta, huonompi laatu kuin heikompi rehuarvokin.

Viljelysuunnitelmista poikkeavia sadonkorjuumenetelmiä kertoo käyttäneensä noin joka kuudes viljelijä. Satoa on muun muassa paalattu rehuksi, niitetty peltoon, säilötty murskeviljana, korjattu säilörehuksi ja jätetty kokonaan korjaamatta.

Viljelijöiden taloudellisen ahdingon parantamiseksi tarvitaan poikkeuksellisia toimenpiteitä kaikilta toimijoilta, vetoavat eteläsavolaiset tuottajat.

He esittävät muun muassa korkotukilainojen lyhennysvapaita, valtion lainojen lykkäystä, satovahinkolainoitusta, energiaverotuksen palautuksen korotusta, luonnonhaittakorvausten leikkausten perumista ja kesälle 2018 siirtyvien tukimaksujen aikaistamista alkuvuoteen 2018.

Tärkeänä eteläsavolaiset pitävät myös kansallisten tukien maksuvalmiuksien täysimääräistä hyödyntämistä.

Viljelyn kannalta on turvattava rehu-, siemen- ja kuivikehuolto ja ratkaistava luomutilojen erityiskysymykset. Myös rehujen laadun varmistaminen herättää huolta. Niin ikään lannanlevitysaikoihin kaivataan joustoa.

Toimenpide-esityksissä kiinnitetään huomiota myös viljelijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Vertaistukea tarvitaan ja hyvinvointihankkeita tulisi hyödyntää pitkäjänteisesti.

Tärkeätä on maataloustuotteiden markkinoiden toiminnan tervehdyttäminen ja tuottajahintojen vahvistaminen, summaa Kallio.

Aiheeseen liittyvät artikkelit