Maatalous

Osalle katastrofi, osalle hyvä sato: Keskiarvot eivät tänä vuonna kerro viljelijöiden tilanteesta mitään

Maatalous 20.10.2017

Osalla viljelijöistä jää suuria määriä satoa peltoon, osalla puinnit onnistuivat. Märkä vilja on moninkertaistanut kuivauskustannukset.


Johannes Tervo
Lakoontunut vehnä itää tähkään Ilmajoella.

Kokonaiskuvaa satotilanteesta on tänä vuonna tavallistakin vaikeampi muodostaa.

Esimerkiksi Satakunnassa osa tiloista on korjannut kymmenvuotiskauden parhaan sadon, ja laatukin on ollut ostajien toiveiden mukainen.

Samassa pitäjässä on viljelijöitä, jotka ovat tehneet kaiken oikein, mutta puimatta on vielä 20–30 prosenttia alasta, MTK-Satakunnan toiminnanjohtaja Markku Pärssinen kertoo.

Huolellinen työkään ei auta, kun viileä sää viivytti kylvöä, lämpösummaa kertyi vähän ja lajikevalinta oli viljelijän epäonneksi keskittynyt myöhäisiin lajikkeisiin. Laatuun tähtäävät kasvitautiruiskutukset ja lisälannoitukset saattoivat nekin kääntyä vahingoksi lykätessään viljan valmistumista.

MT tiedusteli tämän viikon tiistain sadonkorjuutilannetta kaikista tuottajaliitoista. Vastauksia saatiin kuudelta alueelta.

Varsinais-Suomessa viljaa ei juurikaan jää puimatta, ja sadon määrä on selvästi keskimääräistä korkeampi, aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu kertoo.

Kuivaustarve on ollut lähes kaksinkertainen viimevuotiseen verrattuna.

Laatutappioista ei vielä ole tietoa – ainakin osa kevätvehnästä jäi raa'aksi eikä ehtinyt muodostaa sakoa.

Rapsia ja härkäpapua on vielä korjaamatta.

Vihannekset saadaan Launto-Tiutun mukaan suunnilleen nostettua, mutta sipulia ja porkkanaa jää pieniä määriä maahan. Multaa kulkeutuu varastoihin paljon, ja se lisää säilyvyysriskejä.

Uudellamaalla oli tiistaina vielä viidennes viljoista ja 70–80 prosenttia öljykasveista ja härkäpavusta puimatta, toiminnanjohtaja Jaakko Holsti kertoo.

Epätasainen tuleentuminen nosti kuivatuskuluja jo ennen sateita, ja märkyys pahensi asiaa.

"Eräs johtokuntalaisista arvioi, että kuivauksen lisäkustannus on 100–150 euroa hehtaaria kohti."

Puintien pahimmaksi pullonkaulaksi muodostui kuivurien rajallinen teho.

Viljalla on Uudellamaalla isoja laatuongelmia – kauraa menee homemyrkkyjen takia jopa suoraan polttoon.

Satakunnassa hyviä puintipäiviä on ollut vain tusinan verran, Markku Pärssinen kertoo.

Puimatta jäävän viljan ja öljykasvien kokonaisarvoksi hän arvioi alueellaan 3–5 miljoonaa euroa. Kuivatuskustannukset ovat lisäksi 3–4 miljoonaa euroa tavallista korkeammat.

Laatuvahinkojen rahallista arvoa ei vielä pysty arvioimaan. Kevätvehnäsadosta jopa puolet saattaa olla laadultaan rehuvehnää.

Sokerijuurikkaan nosto on vasta aluillaan ja vaikeuksissa.

Siemenviljan itävyys on Pärssisen mukaan arvoitus.

Pirkanmaalla viljaa ei jää peltoon kovin suurta määrää, mutta alueelliset erot ovat isot.

Orivedeltä raportoidaan, että polttoöljyä on kulunut kuivaukseen tuplamäärä normaaliin verrattuna ja että kate tippuu nollaan laatutappioiden vuoksi. Osa viimeisistä viljoista itää tähkään.

Leipäviljalaatuinen vehnä on Pohjois-Pirkanmaalla vähissä, alueensa näkymiä koonnut kenttäpäällikkö Päivi Fallström kertoo.

Etelä-Savossa vilja-alasta jäänee korjaamatta 15–20 prosenttia, toiminnanjohtaja Vesa Kallio kertoo.

"Puintia on korvattu muilla tavoin: paalattu, tuoresäilötty ja murskattu maahan."

Viljan kokonaistappioiksi Kallio arvelee alueellaan 10–14 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät korjaamaton sato ja laatutappiot sekä korjuukustannukset ja kuivatuskulut.

Valkuais- ja öljykasveja jää korjaamatta viljaa enemmän. Perunan ja puutarhakasvien sadot ovat tavallista pienemmät ja korjuuolot vaikeat.

Kaakkois-Suomessa viljasta oli tiistaina pellossa paikoin 10–20 prosenttia, paikoin jopa 40–50, toiminnanjohtaja Tuula Dahlman kertoo.

Joillakin tiloilla korjuuta ei ole edes aloitettu, joillakin on kaikki korjattu.

Viljasta löytyy yleisesti hometta, lakoa on paljon ja tähkäidäntää näkyy. Leipäviljasta saadaan korkeintaan rehuviljaa.

Jos pelto kantaa koneita, märkä vilja liiskaa ja tukkii puimurin, Dahlman kuvaa.

Kasvintuotannon tappioiksi hän arvioi alueella yli 15 miljoonaa euroa.

Miten moni lopettaa huonon vuoden takia?

Lopettaminen on aina monen asian summa, vastaajat toteavat. Asiaa jo aiemmin harkinneille kato saattaa olla viimeinen niitti.

Markku Pärssinen huomauttaa: "Huonon sadon ja korkeiden kustannusten seurauksena voi olla jopa vaikeata tai mahdotonta lopettaa. Huippusatotaso ja korkea tuotteiden hinta sen sijaan voi jouduttaa luopumista: saadaan velkoja kuitattua ja omalle työlle palkkaa ja pelloille löytyy osto- ja vuokraushalukkaita."

Aiheeseen liittyvät artikkelit