Maatalous

MTK:n lihaseminaari käänsi katseet viennin suuntaan

Maatalous 03.11.2017

Kotimaan markkinoilta ei kasvua löydy.


Satu Lehtonen
Suomesta on vietävä tuotteita korkean hintatason maihin, missä kuluttajilla on maksukykyä, Esa Wrang korosti. Esimerkiksi Japanissa ruokaa arvostetaan asettelusta alkaen.

Lihan tuottajahintaa kotimarkkinoilla saadaan korjattua vain niukkuuden kautta, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila linjasi MTK:n lihavaliokunnan järjestämässä seminaarissa keskiviikkona.

Ruotsissa lihan tuottajahinta on noussut, mutta rankan tien kautta: siellä omavaraisuus ehti pudota puoleen. Ruotsin tietä Marttila ei meille halua.

"Meidän ratkaisu on kasvava vienti", hän linjasi.

"Sen hintana voi olla kasvava tuonti, mutta mitä sitten? Emme voi tuottaa tappiolla."

Viennin veto näyttääkin hyvältä.

Kolme vuotta sitten Venäjän rajojen sulkeutuminen romahdutti Suomen elintarvikeviennin. Nyt kuoppa on kurottu umpeen, ja pian elintarvikkeita viedään jo enemmän kuin ennen pudotusta, johtaja Esa Wrang Finprosta kertoi.

"Uskon, että meillä on mahdollisuus edelleen tuplata vientimme", hän arvioi.

Uusia vientikanavia on viime aikoina auennut paljon: sianlihaa menee Kiinaan, broileria Japaniin ja naudanlihaa Hongkongiin. Valio sai pään auki Etelä-Afrikkaan, puolentoista vuoden tiiviin työn jälkeen, Wrang toteaa.

Vienti ei hänen mukaansa ole rakettitiedettä, mutta valtavasti työtä ja matkapäiviä se vaatii. Sekä sitoutumista – mitä idemmäs ollaan menossa, sitä tärkeämpää on, että yrityksen johto on valmis osallistumaan työhön henkilökohtaisesti.

Vienti ei ole mitään ylijäämäkapasiteetin täyttämistä vaan strategista toimintaa, Wrang korosti.

Ulkomaille ei lähdetä suomalaiseen makuun suunnitelluilla tuotteilla, vaan kunkin markkinan mukaan räätälöidyillä.

Kun tuote istuu paikalliseen makuun, Suomen vahvuudet voidaan paketoida siihen lisäarvoksi.

"Kiinassa puhutaan ruokaturvallisuudesta, Lähi-itään mennään terveysnäkökulma edellä."

Esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö on meille valtti. Laktoosittomissa ja gluteenittomissa tuotteissa olemme aivan Euroopan kärkeä, Wrang mainitsi.

Suomessa väkeä on niin vähän, että uudet tuotteet pitää suunnitella kaikille sopiviksi, Wrang sanoi. "Lopulta ne ovat moninkertaisia kompromisseja."

Väkirikkaissa maissa viejä voi valita ryhmät, joita haluaa palvella. "Niin kuin joskus sanotaan, voi suunnata tuotteen vaikka vasenkätisille golffareille."

Koska Suomi on kallis ja kaukana, täältä on vietävä tuotteita korkean hintatason maihin, joista löytyy maksukykyistä väkeä. "Ei mihinkään Bulgariaan ja Puolaan", Wrang totesi.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sai kiitosta ahkerasta työstään vientilupien järjestäjänä.

Vientilupien saaminen voi viedä kolme, jopa kymmenenkin vuotta.

Johtaja Thimjos Ninios Evirasta kertoi, että esimerkiksi Etelä-Korean vaatima maaselvitys käsitti 33 sivua Suomen elintarvikeketjua koskevia kysymyksiä.

Meiltä haluttiin muun muassa tiedot antibioottien käyttömääristä 30–40:n viime vuoden ajalta.

"Japanin nautaselvityksessä on 90 sivua kysymyksiä. Siitä tulee laajuudeltaan numero ykkönen."

Aiheeseen liittyvät artikkelit