Maatalous

Tutkijat ihmettelevät: Miksi kaksosuus sonnin kanssa vie lehmävasikalta hedelmällisyyden?

Maatalous 07.12.2017

Ilmiötä esiintyy jopa 85-90 prosentissa kaksosraskauksista.


Markku Vuorikari
Mahdollinen freemartin-vasikka voidaan tutkia karvatuppi- tai verinäytteellä.

Jos nauta kantaa kaksosia ja toinen niistä on sonni, on jopa 85–90 prosentin toden­näköisyys, että lehmävasikalla on free­martin-syndrooma.

Sen seurauksena vasikasta ei koskaan tule lypsylehmää.

Freemartin-hiehon kohtu on usein alikehittynyt eivätkä munasarjat pysty tuottamaan munasoluja. Ilmiö näyttää pätevän myös kolmosten kohdalla.

Ensimmäiset tutkimukset aiheesta on tehty jo vuonna 1917, mutta vieläkään ilmiön syntyä ei täysin ymmärretä.

Se tiedetään, että taustalla on pääasiassa sonnivasikan erittämä anti-Müllerin hormoni eli AMH, valottaa aiheesta lisen­siaatin työnsä tehnyt eläin­lääkäri Iina Reinikainen.

Häntä freemartinismi on kiehtonut ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien.

Alussa sikiöllä on sukurauhasen aihioissaan mahdollisuus kehittyä sekä urokseksi että naaraaksi. Uroksen geenejä kantava sikiö alkaa geeniensä käskystä erittää AMH:ta kiveksistään.

Hormonin avulla tuleva sonni surkastuttaa omat naaraan sukurauhasen aihionsa.

Kaksoset kuitenkin muodostavat kohdussa verisuoniyhteyksiä, jolloin sonnin sikiökaudella erittämä AMH päätyy myös lehmävasikan verenkiertoon. Hormoni matkaa naaraan kehittymässä oleviin sukurauhasiin ja surkastuttaa niitäkin.

AMH:ta kuitenkin erittävät muutkin nisäkkäät – miksi vaikutus on lehmillä niin dramaattinen?

Esimerkiksi hevosilla 50 prosentissa kaksostiineyksiä sikiöiden välille muodostui verisuoniyhteyksiä. Silti niillä ei ilmene freemartinismia.

”Ilmiö näyttäisi liittyvän istukan rakenteeseen. Lehmällä on käpyistukka, hevosilla taas on niin sanottu diffuusioistukka, joka ulottuu tasaisesti koko sikiökalvojen alueelle”, Reinikainen kertoo.

Jonkin verran freemartinismia tavataan myös esimerkiksi lampailla ja sioilla.

Freemartin-lehmävasikat voivat olla hyvin feminiinisiä tai urosmaisia. Reinikainen mainitsee kolmivuotiaan hiehon, jolla oli paksu sonnin niska ja kivespussia muistuttavat rakenteet, mutta geeneiltään se oli yhä naaras.

Mahdollinen freemartin-vasikka voidaan tutkia karvatuppi- tai verinäytteellä.

Freemartinin sana ”martin” tarkoittaa gaelin kielellä lehmää tai hiehoa. Etuliite ”free” saattaa viitata joko vapautumiseen poikimisesta tai freemartin-­lehmien oletettuun työhalukkuuteen.

Termi on kaapattu populäärikulttuuriinkin.

Aldous Huxleyn dystopiaa kuvaavassa tieteiskirjassa ”Uljas uusi maailma” freemartinit ovat naisia, jotka on tehty jo sikiökaudella steriileiksi hormoni­hoidoilla.

Fiktiivisen valtion politiikan mukaisesti naisväestöstä vähintään 70 prosenttia on free­martineita.

Aiheeseen liittyvät artikkelit