Maatalous

Monokulttuuri hallitsee Brasilian soijapeltoja: Suomessa lähes 90 prosentilla pelloista viljelykierto

Maatalous 22.12.2017

Suomessa lähes 90 prosentilla pelloista on viljelykierto. Aiemmin monokulttuuri on aiheuttanut nälänhätää. Voisiko katastrofi toistua?


Paulo Whitaker
Brasilian soijapellot kuuluvat maailman suurimpiin monokulttuuriviljelmiin. Torjunta-aineita on pitänyt lisätä satojen ylläpitämiseksi. ”Soijakulttuuriin mentiin nopeasti ja tuotannon kestävyys jäi toiselle sijalle”, sanoo agroekologian professori Juha Helenius.

Harvalla on monokulttuurista eli yksipuolisesta viljelystä hyvää sanottavaa.

Irlannissa sanalla on erityisen kolkko kaiku. Siellä peruna oli 1800-luvulla perusruokaa. Tilojen keskikoko oli maanjakopolitiikan seurauksena niin pieni, että vain perunasta sai riittävästi rahaa ja ruokaa perheen elättämiseen.

Yksipuoliset viljelmät ovat tunnetusti alttiimpia kasvitaudeille. Tuli perunarutto ja tuhosi viljelmät lähes täysin.

Vuosien 1845–1852 aikana miljoona ihmistä menehtyi. Kaksi miljoonaa irlantilaista pakeni maasta siirtolaisina.

Suomessa haitallisen monokulttuurin osuus on Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan vain 12 prosenttia peltoalasta (2014–2016).

Haitalliseksi monokulttuuriksi ei lasketa nurmea. Myös monivuotiset puutarha- ja kesantokasvit ovat poissa luvuista.

Historia on silti ennenkin toistanut itseään. Voisiko Irlannin katastrofi tapahtua uudelleen?

Tuskin ainakaan Suomessa, arvioi agroekologian professori Juha Helenius.

”Meillä ei ole yhtään sellaista kriittisen tärkeää kasvilajia, jonka geneettinen pohja olisi niin kapea, että yksittäinen tauti voisi aiheuttaa mittavan kadon.”

Monokulttuuria on siis useampaa laatua: joko pelloilta uupuu viljelykierto, liian isoja aloja pidetään samalla kasvilla tai lajikevalikoima on kapea.

Klassisin esimerkki lajikemonokulttuurista on banaani.

1950-luvulle asti banaanien valtalajike oli paksukuorinen Gros Michel. Sitten tuli banaanipuiden juuria tuhoava Panaman tauti ja hävitti suuren osan maailman banaaniviljelmistä.

Tilalle löytyi nykyinen valtalajike Cavendish. Nyt banaanin tulevaisuus on jälleen epävarma.

”Gros Michelin katastrofista ei opittu. Vaikka banaanista tunnetaan satoja lajikkeita, viljelmillä vallitsee monokulttuuri: kaikki on Cavendishia.”

Cavendishin uhkaa hävittää Panaman taudin uusi muoto TR4.

Banaanin puuttuminen tekisi loven monen eurooppalaisen eväsvalikoimaan.

On kuitenkin kaksi kasvia, jotka kadotessaan voisivat aiheuttaa laajamittaisen katastrofin: soija ja maissi.

Brasilian soijapellot kuuluvat maailman suurimpiin monokulttuuriviljelmiin. Ne tarvitsevat suuria määriä glyfosaattia kukoistaakseen.

Kaikki alan asiantuntijat odottavat, milloin rupeaa tulemaan huonoja uutisia, Helenius sanoo.

Rikkakasvit ovat jo kehittäneet glyfosaatille vastustus­kykyisiä kantoja.

”Niin kauan kuin on opportunistista markkinaa ja sellaisia toimijoita kuin Kiina, kestävään tuotantotapaan siirtymiseen ei ole painetta. Kukaan ei sano, että hei, emme osta soijaa, kunnes lopetatte monokulttuurin.”

Suurten alojen Yhdysvaltojen voisi olettaa olevan monokulttuurin kehto, mutta siellä vallitseekin niin sanottu duokulttuuri: viljelykierrossa vuorottelevat maissi ja soija.

Niiden viljelyyn käyvät samat koneet, joten vaihtelu ei aiheuta viljelijälle lisäkustannuksia.

Palkokasvina soija sitoo vähän typpeäkin maahan, Helenius sanoo. Se on tyhjää parempi, mutta ei ihannetilanne.

”Kummallakaan ei ole kauhean hyvä juuristomassa, joka jättäisi runsaasti orgaanista ainesta maahan. Se on multavuutta koettelevaa.”

Eroosion kuluttama pelto lähtee liikkeelle tuulen ja veden mukana ja tiivistyy herkemmin.

Ilmassa roikkuu kysymysmerkkejä: suuryritysten valta on yksi isoimmista.

Isolle pörssiyhtiölle voi olla houkuttelevaa viljelyttää valtavia monokulttuuripeltoja lyhyen tähtäimen voittojen toivossa.

Toisaalta ylikansalliset jättiläiset voivat myös edistää kestäviä viljelytapoja.

Monokulttuuri tuskin häviää kokonaan – onhan sillä myös puolestapuhujansa.

”Klassikko on eräs ammattiveli, joka taannoin oli palavereissa aina ottamassa saman puheenvuoron. Hän toisteli kuinka on viljellyt jo toistakymmentä vuotta samaa mallasohralajiketta ilman vuorotusta ja aivan hyvin menee”, Helenius nauraa.

”Poikkeus vahvistaa säännön!”

Aiheeseen liittyvät artikkelit