Maatalous

Kasvukausi loppui kesken idässä ja pohjoisessa, lounaassa normisato

Maatalous 28.12.2017

Kolmen viime vuoden aikana on koettu kaksi koleaa kesää. Vuoden 2015 syksy oli lämmin, mikä pelasti satoa. Nyt sitä ei tullut.


Jukka Pasonen
Kasvukausi oli kolea koko maassa ja puinnit viivästyivät useita viikkoja. Puimatta jäi joka kymmenes pelto, eniten idässä.

Kesä oli viileä koko maassa ja paikoin myös sateinen. Puinnit viivästyivät viikoilla ja idässä ja pohjoisessa kaikki viljat eivät edes ehtineet valmistua. Paljon viljaa jäi puimatta.

Lokakuussa viljat alkoivat ränsistyä ja samalla laatu heikkeni nopeasti. Myös peltojen kantavuus alkoi pettää.

Luke julkaisi kuukausi sitten satoarviot, joissa oli mukana myös elykeskuksittaisia tietoja. Maaseudun Tulevaisuus kokosi näistä laskelman, jossa kuluvan syksyn satoa verrataan vuosien 2010–2016 keskimääräisiin satoihin.

Lopputulos ei sanottavasti poikkea aiemmista tiedoista, mutta kuva tarkentuu.

Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä viljojen sato oli kilomääräisesti jopa hieman parempi kuin kuutena edeltävänä vuonna keskimäärin ja Ahvenanmaalla viljaa kertyi viidennes enemmän kuin yleensä.

Kasvukausi oli myöhässä myös Pohjanlahden takana Ruotsissa, mutta sateiden sijasta Tukholman korkeudella kärsittiin kuivuudesta.

Sato oli lopulta hyvä, paikoin erinomainen. Vain Pohjois-­Ruotsissa koettiin katovuosi, Mälerenin rannalla isoa vilja­tilaa pitävä Anders Karlsson kertoo. Karlsson vieraili Suomessa joulu­kuun puolivälissä.

Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa viljaa kertyi laariin karkeasti kolmannes vähemmän kuin aiemmin tällä vuosikymmenellä. Lisäksi satoa korjattiin kokoviljana, joten tilanne ei ole aivan niin hankala kuin Luken tilaston mukaan voisi päätellä.

Kainuun luvut ovat osin arvioita, sillä maatalousvaltainen Vaala siirtyi Kainuun elystä Pohjois-Pohjanmaan elyyn kaksi vuotta sitten, eikä yksittäisen kunnan sadoista ole tietoja.

Tilanne muistuttaa syksyä 2015, jolloin puinnit viivästyivät lähes yhtä paljon, mutta tavallista lämpimämpi syyskuu pelasti satoa. Silloinkin maan lounaiskolkassa korjattiin iso sato, ja toisaalta idässä ja pohjoisessa kesä ja kasvukausi loppuivat kesken.

Hankalaa oli sateista ehkä eniten kärsineessä Kymenlaaksossa, missä vain pieni osa sadosta kelpaa elintarvikkeeksi.

Muuallakin sadon laatu kärsi sateista etenkin loppupään puinneissa. Laadukasta kevät­vehnää saatiin vain maan lounais­osassa, missä puinnit alkoivat syyskuun alkupuolella, Eviran laatuseuranta kertoo.

Syyskuun puolivälin jälkeen kevätvehnän laatu heikkeni ja satoluku painui nopeasti alle 180:n. Kymenlaaksossa oli ongel­mia myös kevätvehnän hehtopainoissa.

Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku jäi Eviran laatuseurannan mukaan 153:een. Vain 15 prosenttia kevätvehnistä täyttää myllyjen vaatimukset. Näin heikko­laatuista vehnää ei ole korjattu katovuoden 1989 jälkeen.

Koko maan viljasato oli 2000-luvun toiseksi pienimmin, 3,4 miljardia kiloa. Vuonna 2009 satoa kertyi alle 3 miljardia kiloa.

Kaikkia viljoja saatiin kilo­määräisesti riittävästi, vilja-­alan yhteistyöryhmä arvioi marraskuun lopulla. Sato kattaa noin kolmen miljardin kilon kotimaan tarpeet, mutta laatu­ongelmien takia etenkin vehnää saatetaan joutua tuomaan.

Lantmännen toi marraskuussa yhden ohralaivan Ruotsista Mälaren-järven rannalta.

Syysviljaa saatiin puintien viivästymisen takia kylvöön poikkeuksellisen vähän. Kotimaista ruista riittää tämän talven tarpeisiin, mutta seuraavana voi tehdä tiukkaa.

Ensi kevät tulee olemaan kiireinen myös siksi, että syysmuokkaukset jäivät monin paikoin tekemättä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit